Marjo Metsomäki tutki väitöskirjassaan lapsen ja aikuisen välisiä sekä lasten keskinäisiä valta- ja neuvottelusuhteita ryhmäperhepäiväkodin ruokailutilanteissa. Tutkimus osoitti ruokailutilanteiden olevan monimuotoisia, tilannesidonnaisia, vaihtuvia ja jatkuvasti liikkeessä olevia kohtaamistilanteita. Tulokset kiteytyivät kolmeen erilaiseen lapsen ja aikuisen väliseen kohtaamistyyppiin.Suhteemme ruokaan ja syömiseen muovautuvat vähitellen. Aikuiset vaikuttavat keskeisesti siihen, millaisen suhteen lapset luovat ruokaan, syömiseen ja ruumiiseensa ylipäänsä. Päivähoidon ruokailutilanteet ovat siten keskeisellä sijalla, kun mietitään sitä, miten voitaisiin vaikuttaa lasten syömiskäytäntöihin ja niiden muotoutumiseen.Lapsen ja erityisesti aikuisen toimintaa ruokailutilanteissa määrittävät ja säätelevät hyvin moninaiset paikalliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Erityisesti joissakin ruokailutilanteissa lapsen oikeus määrätä omasta kehostaan ja aikuisen velvollisuus huolehtia
lapsen hyvinvoinnista asettuvat vastakkain aiheuttaen neuvottelu- ja vallankäyttöilmapiiriltään tiukkoja kohtaamistilanteita.Vastarintaa tekevän lapsen ja määräävän aikuisen kohtaamistyypissä lapsen syöminen ei suju aikuisen määrittämällä tavalla. Lapsen ja aikuisen väliset valta- ja neuvotteluprosessit saavat voimakkaitakin muotoja. Keskustelevan lapsen ja keskustelevan aikuisen kohdatessa lapsen syömiseen liittyvät kysymykset eivät ole etusijalla. Lapsen ja aikuisen kesken ei synny ristiriitatilanteita, joiden ratkaisu vaatisi vallankäyttöä tai neuvottelua. Lapsen syöminen sujuu molempia tyydyttävällä tavalla. Myös valtaistuvan lapsen ja kannustavan aikuisen kohtaamisessa on usein kysymys lapsen haluttomuudesta syödä. Näissä kohtaamisissa aikuinen kuitenkin suhtautuu lapsen syömättömyyteen empaattisesti ja lempeästi kuunnellen, ja lapsenkin näkemykset otetaan huomioon.Ruokailutilanteisiin sisältyi runsaasti myös lasten keskinäisiä kohtaamisia. Myös nämä kohtaamistilanteet jakautuvat kolmeen ryhmään. Ensimmäiset, määräävän lapsen ja vastarintaa tekevän lapsen, kohtaamiset ovat tiukkoja ristiriitatilanteita. Toiset, ohjaavan lapsen ja kuuntelevan lapsen, kohtaamistilanteet ovat kestoltaan hyvin lyhyitä ja ilmapiiriltään edellisiä kohtaamistilanteita leppoisampia. Kohtaamistilanteissa lapset ohjaavat toisiaan kohti hyväksyttyjä syömisjärjestyksiä. Keskustelevien ja hauskaa pitävien lasten kohtaamistilanteet puolestaan ovat leppoisia tasavertaisten lasten kohtaamisia. Kohtaamisissa lapset keskustelevat erilaisista asioista tai vain yksinkertaisesti hauskuttavat toisiaan.
...
Dining situations of a group family day care constitute the context for the present study. This context is approached from the point of view of sociological childhood studies in particular, by exploring the power and negotiation relations between adults and children in these kinds of situations. The following research questions arose: what issues are negotiated by adults and children in a dining situation, how do the participants negotiate in these situations, what kind of power occurs between adults and children, and finally, what kind of power and negotiation relations exist among the children in a dining situation.The object of the investigation was one group family day care, and the staff and children involved in it. The number of children in the group was eleven, and at the time of the survey they were between one and five years of age. Three group day care nurses worked with the children. The main material for the investigation was collected by videotaping the dining situations
of the group family day care in August and September 2000. The methodological settlements of this investigation are linked to the ethnographic approach and the adaptive theory.As a result of the investigation, three different encountering types emerged between the adults and the children. In the first type of encountering between a resistant child and a determinative adult the dining of the child is not conducted in the manner determined by the adult. The communication between the adults and the children concentrated on what, in which order and how much the children should eat. Also the question of how a child should conduct himself in a dining situation was negotiated. In these encounters, the outlook and the opinions of the child were only taken into account to a relatively small extent.In the second type of encountering between an issue-discussing child and an issue-discussing adult the dining of the child was well-conducted and the power exertion and negotiation processes between the adult and the child were not activated. Then, the communication concentrated on educative themes and had even some dialogic features. In the third type of encountering between an emancipating child and an encouraging adult the dining conflicts were resolved by a compromise that took into account the viewpoint of the child. These kinds of dining situations enabled very close and warm encounters between the adult and the child. In the discussion, the significance of these results becomes evident in the analysis of the dining situations of the group family day care.
...
