Yläkoululaisten kokemuksia liikunnanopettajien palautteenannosta

Abstract

Uotila Marianne. 2013. Yläkoululaisten kokemuksia liikunnanopettajien palautteenannosta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu- tutkielma. 80 s.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 7. ja 9.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien koke-muksia liikunnanopettajan palautteenannosta sekä tutkia tavoiteorientaation, positiivisen, negatiivisen ja korjaavan palautteensaannin määrän ja viihtymisen yhteyksiä. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolen ja luokka-asteiden välisiä eroja edellä kuvatuissa muuttujissa sekä selvitettiin liikuntanumeron yhteyttä palautteensaannin määrään ja siihen, miten oppilas henkilökohtaisesti kokee palautteen.

Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Varsinais-Suomen ja Hämeen seudun neljän koulun 7- ja 9.-luokkalaiset tytöt ja pojat (n=380). Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (liite 2) maalikuussa 2012. Palautteenannon yhteyksiä tutkittiin Perceived Teacher Feedback Questionnaire-mittarista muokatuilla mittareilla. Tavoiteorientaatiota selvitettäessä käy-tettiin koululiikunnan motivaatioilmastomittaria ja koettua viihtyvyyttä arvioitiin Enjo-yment in sport-mittarilla. Aineiston tilastolliseen analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 19 ohjelmaa. Tuloksia analysoitiin t-testien, muuttujien välisten korrelaatioi-den, yksisuuntaisen varianssianalyysin ja LSD-parivertailutestin avulla.

Tutkimustulosten perusteella oppilaat kokivat saavansa korjaavaa ja positiivista palau-tetta eniten ja negatiivista palautetta vähiten. Tytöt kokivat saavansa enemmän positii-vista ja korjaavaa palautetta ja vähemmän negatiivista palautetta kuin pojat ja vastaavasti 7- luokkalaiset kokivat saavansa enemmän positiivista ja korjaavaa palautetta kuin 9-luokkalaiset. Yksilöpalautetta oppilaat kokivat saavansa vähemmän verrattuna koko ryhmälle annettuun palautteeseen. Tutkittaessa liikuntanumeron yhteyttä palautteen-saantiin, todettiin että mitä parempi oppilaan liikuntanumero oli, sitä enemmän oppilas koki saavansa positiivista ja korjaavaa palautetta ja sitä vähemmän negatiivista palautet-ta. Positiivisen ja korjaavan palautteen saaminen koettiin myös miellyttävämpänä lii-kuntanumeron ollessa korkeampi. Liikuntatunnilla viihtyminen korreloi voimakkaimmin positiivisen palautteen saamisen ja tehtäväorientaation kanssa ja heikoiten negatiivisen palautteen kanssa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että luomalla tehtäväsuuntautunut mo-tivaatioilmasto luokkaan ja antamalla positiivista palautta oppilaille, lisätään oppilaiden viihtymistä liikuntatunnilla. Yksilöpalautteen antaminen on haastavaa ja siihen liikun-nanopettajien tuli panostaa vielä enemmän, jotta jokainen oppilas kokisi, että hänet huomioitaisiin.