Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 7.-luokkalaisten oppilaiden omaa kokemusta motivaatiosta, viihtymisestä ja ahdistuneisuudesta koululiikunnassa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten liikunnanopettajat uskovat heidän 7.-luokkalaisten oppilaiden kokevan motivaation, viihtymisen ja ahdistuneisuuden liikuntatunneilla. Lopuksi tutkittiin eroja oppilaiden ja liikunnanopettajien sekä poika- ja tyttöoppilaiden vastausten välillä liittyen oppilaiden motivaatioon, viihtymiseen ja ahdistuneisuuteen.
Tutkimukseen osallistui oppilaita (N=459) ja liikunnanopettajia (N=18) Etelä-, Keski- ja Itä-Suomesta. Oppilaiden ja opettajien aineistot kerättiin sähköisesti kyselylomakkeilla. Lomakkeet käsittelivät motivaatiota, viihtymistä ja ahdistuneisuutta. Motivaatiota selvitettiin psykologisten perustarpeiden BPN-PE -mittarilla (BPN-PE; Vlachopoulos ym. 2011) sekä motivaatioilmastomittarilla (Soini ym. 2004). Viihtymistä mitattiin Sport Commitment Questionnaire-2:n (SCQ2) En
joyment ulottuvuudella (SCQ2; Scanlan ym. 2016) ja ahdistuneisuutta koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarilla (PESAS; Yli-Piipari ym. 2009). Psykologisten perustarpeiden ja motivaatioilmaston yhteyksiä viihtymiseen ja ahdistuneisuuteen tutkittiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimella. Oppilaiden ja opettajien sekä poika- ja tyttöoppilaiden keskiarvoeroja mitatuissa muuttujissa analysoitiin riippumattomien otosten t-testillä.
Tulokset osoittivat oppilaiden aineistossa psykologisten perustarpeiden korreloivan positiivisesti viihtymisen ja negatiivisesti ahdistuneisuuden kanssa. Opettajien aineistossa autonomia korreloi positiivisesti viihtymisen kanssa ja koettu pätevyys sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus negatiivisesti ahdistuneisuuden kanssa. Koettu motivaatioilmasto korreloi molemmissa aineistoissa niin, että sekä tehtäväsuuntautuneisuus että kilpailusuuntautuneisuus olivat positiivisesti yhteydessä viihtymiseen. Oppilaiden aineistossa tehtäväsuuntautuneisuus korreloi negatiivisesti ja kilpailusuuntautuneisuus positiivisesti ahdistuneisuuden kanssa. Oppilaiden ja opettajien aineistojen välisistä eroista selvisi, että opettajat uskoivat oppilaiden kokevan autonomiaa ja kilpailusuuntautuneisuutta enemmän, kuin oppilaat. Oppilaat sen sijaan kokivat liikuntatuntien motivaatioilmaston enemmän tehtäväsuuntautuneeksi, kuin mitä opettajat uskoivat oppilaiden kokevan. Poika- ja tyttöoppilaiden aineistoja vertailtaessa selvisi, että pojat viihtyvät liikuntatunneilla paremmin kuin tytöt ja pojat kokevat liikuntatunnit tyttöjä enemmän sekä tehtävä- että kilpailusuuntautuneiksi.
Johtopäätöksenä tutkimustuloksista voidaan todeta, että psykologisten perustarpeiden täyttyminen sekä tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto lisäävät oppilaiden viihtymistä liikuntatunneilla. Kilpailusuuntautuneisuus vaikuttaa aiheuttavan oppilaissa sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksia. Opettajat vaikuttavat tuntevan oppilasryhmänsä motivaatiokokemukset kohtuullisen hyvin. Aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan pitää hyvänä asiana, että oppilaat kokivat liikuntatunnit tehtäväsuuntautuneempana kuin mitä opettajat uskoivat heidän kokevan.
...
The aim of this study was to investigate Finnish 7th-grade students` motivation, enjoyment and anxiety in physical education. Additionally, it was studied how physical education teachers believe their students experience motivation, enjoyment and anxiety during physical education classes. Subsequently, it was investigated if there were differences between students and teachers and girls and boys in measured variables.
Total of 459 students and 18 teachers participated the study. Participants were from Southern, Central and Eastern part of Finland. Both students` and teachers` data was collected by electrical questionnaires. Motivation was investigated by using the Basic Psychological Needs in Physical Education Scale (BPN-PE; Vlachopoulos ym. 2011) and Motivational Climate in Physical Education Scale (Soini ym. 2004). Enjoyment was examined by using Enjoyment subscale of the Sport Commitment Questionnaire 2 (SCQ2; Scanlan ym. 2016) and anxiety by using Physical Education State Anxie
ty scale (PESAS; Yli-Piipari ym. 2009). Correlations between basic psychological needs, motivational climate, enjoyment and anxiety were analyzed by using Pearson`s correlation coefficient. Differences between students and teachers as well as boys and girls were analyzed by using Independent-Samples t-test.
The results of this study revealed that basic psychological needs correlated positively with enjoyment and negatively with anxiety in students` data. In teachers` data autonomy correlated positively with enjoyment and competence and social relatedness correlated negatively with anxiety. Task-oriented motivational climate and ego-oriented motivational climate correlated positively with enjoyment in students’ and teachers’ data. In students` data task-oriented motivatonal climate correlated negatively with anxiety and ego-oriented motivational climate positively with anxiety. Teachers believed that their students experienced more autonomy and ego-oriented motivational climate than their students experienced themselves. On the other hand, students experienced physical education classes more task-oriented than teachers believed their students did. The results between boys and girls showed that boys experienced more enjoyment than girls during classes. Boys also experienced physical education more task and ego-oriented than girls.
To sum up the study it can be said that when basic psychological needs have been filled and motivational climate is task-oriented, students experience more enjoyment. It seems like ego-oriented climate causes both positive and negative motivational experiences among students. To conclude, teachers seem to know their students` motivational experiences decently well and based on former research it can be found as a good matter that students experienced physical education classes more task-oriented than teachers believed they did.
...
