Pirilä, S. & Westersund, P. 2016. Oppilaiden motivaatiotekijät liikuntatunneilla ja Move! -mittauksissa.
Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän Yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 79s., 6 liitettä.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää tyttöjen ja poikien kokemaa itsemääräämismoti-vaatiota, motivaatioilmastoa, tavoiteorientaatiota, viihtymistä ja huolestuneisuutta tavallisilla liikuntatunneilla sekä Move! -toimintakyvynmittaustunneilla.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Jyväskylän lähialueen ja yhden keskiespoolaisen perus-koulun 5- ja 8-luokkalaiset tytöt ja pojat (N= 518). Aineistot kerättiin kouluittain kolmen eri kontaktikerran aikana kyselylomakkeella. Ensimmäisellä kerralla selvitettiin kontekstuaalista liikuntamotivaatiota. Toisella ja kolmannella kontaktikerralla oppilaat suorittivat Move! -toimintakykymittaukset kahden erillisen 90 minuuttia kestävän liikuntatunnin aikana. Mo-lempien tuntien jälkeen kartoitettiin kyselylomakkeiden avulla oppilaiden til
anteellisia moti-vaatiokokemuksia kyseisten Move! -mittaustuntien osalta. Itsemääräämismotivaation tutkimi-seen käytettiin Sports Motivation Scale 2 -mittarin sekä Situational Motivation Scale- mittarin suomenkielistä versiota. Motivaatioilmastoa tarkasteltiin Soinin, Liukkosen ja Jaakkolan (2004) kehittämällä motivaatioilmastomittarilla. Viihtymistä selvitettiin Enjoyment in Sports Scale –mittarin suomenkielisellä versiolla ja huolestuneisuutta yhden väittämän avulla. Viih-tymis- ja huolestuneisuusväittämät oli tutkimuksessamme yhdistetty osaksi motivaatioilmas-tomittaria. Tavoiteorientaatiota tarkasteltiin Perception of Success Questionaire –mittarin suomenkielisellä lasten versiolla. Käytettyjen mittarien luotettavuutta tarkasteltiin Cronbachin alfakertoimella. Tuloksia analysoitiin sukupuolten välisten keskiarvojen osalta riippumatto-mien otosten t-testillä ja testien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin tulomomenttikorre-laatiokertoimen avulla.
Tulosten mukaan oppilaiden kokema sisäinen motivaatio, tehtävä- sekä minäsuuntautunut motivaatioilmasto, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, koettu autonomia sekä viihtyminen olivat korkeampia tavallisilla liikuntatunneilla. Sukupuolten välisessä vertailussa motivaatiojatku-mon sisällä havaittiin, että pojat kokivat voimakkaammin ulkoista säätelyä sekä amotivaatio Move! -tunneilla, ja tytöt puolestaan pakotettua säätelyä ja amotivaatio tavallisilla tunneilla. Pojat kokivat tyttöjä enemmän minäsuuntautunutta motivaatioilmastoa molemmilla tunneilla sekä viihtymistä tavallisilla tunneilla. Tytöt olivat poikia huolestuneempia molemmilla tun-neilla. Tytöt olivat tehtäväorientoituneempia kuin pojat Move! -tunneilla ja pojat vastaavasti minäorientoituneempia tavallisilla ja Move! -tunneilla. Tavallisten ja Move! -tuntien aikaista viihtymistä selittivät voimakkaimmin oppilaan kokema sisäinen motivaatio, tehtäväsuuntau-tunut motivaatioilmasto, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä koettu autonomia.
Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että oppilaat eivät viihdy aivan yhtä hyvin toimintakyky-mittaustunneilla kuin tavallisilla liikuntatunneilla. Move! -tunneilla tulisikin jatkossa korostaa tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa sekä tukea oppilaiden sisäisen motivaation kehitys-tä.
Avainsanat: Itsemääräämismotivaatio, motivaatioilmasto, tavoiteorientaatio, viihtyminen, koululiikunta, fyysinen toimintakyky, Move!
...
Pirilä, S. & Westersund, P. 2016. Students’ motivation factors in ordinary physical education classes and Move! classes.
Department of Physical Education, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 79 pp., 6 appendicies.
The purpose of this study was to investigate how boys and girls experience self-determination, goal orientation, motivational climate, enjoyment and anxiety in ordinary physical education classes, as well as Move! classes.
The participants of the study were 518 pupils in comprehensive schools nearby Jyväskylä and one school in Espoo. The pupils were in fifth and eighth grades and they responded question-naires at three different times. The pupils completed four contextual motivation scales before ordinary physical education class. Those were Sport Motivation Scale, Motivational climate scale, Enjoyment in sports scale and Perception of Success Questionnaire. The situational motivation was investigated right after two Move! ability of function measuring times. The sc
ales were almost the same as the first time but SMS2 was replaced by Situational Motiva-tion Scale. Reliability of scales was reviewed by Cronbach’s alfa. The answers were analyzed by using independent samples T-test, Pearson’s correlation coefficient and comparing mean differences.
In this study, there were differences detected between ordinary and Move! classes. Intrinsic motivation, task and ego oriented motivational climate, relatedness, autonomy and enjoyment got higher means in ordinary classes than Move! classes. However, both classes got quite good means. The study also revealed differences between genders. In self-determined motiva-tion boys experienced more external regulation and amotivation in Move! classes, and girls experienced more introjected regulation and amotivation in ordinary classes. Boys also found higher means than girls in ego-oriented motivational climate in both classes and enjoyment in ordinary classes. Girls were more anxious than boys in both contextual and situational posi-tions. Girls were more task-oriented in Move! classes and boys were ego-oriented in both classes. Intrinsic motivation, task oriented motivational climate, relatedness and autonomy explained enjoyment in contextual and situational classes.
These results indicate that pupils do not experience so much intrinsic motivation and enjoy-ment in Move! classes as in ordinary classes. In the future teachers should try to create task oriented motivational climate in Move! measuring times and support pupils’ intrinsic motiva-tion.
Key words: Self-determined motivation, motivational climate, goal orientation, enjoyment, school physical education, physical functional capacity, Move!
...
