Viestintähaasteet kuurojen ja kuulevien yliopisto-opiskelijoiden keskinäisessä viestinnässä

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitetään kuurojen ja kuulevien yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia viestintähaasteista heidän keskinäisissä työskentelytilanteissaan. Tavoitteena on ymmärtää ja kuvata opiskelijoiden viestintäodotuksia, heidän kokemiaan viestintähaasteita ja niihin löydettyjä ratkaisuja sekä heidän kokemuksiaan viestinnän mukauttamisesta. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää Jyväskylän yliopiston opiskelijaa, viisi kuuroa ja neljä kuulevaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun menetelmin. Kerätty aineisto analysoitiin teemoitellen. Opiskelijat olivat kokeneet viestintähaasteita erityisesti vuorovaikutuskumppanin viestinnän ymmärtämisessä, tulkkauskäytänteissä, puheenvuorojen ottamisessa ryhmätilanteissa sekä kuurojen ja kuulevien erilaisissa tavoissa käyttää ilmeitä ja eleitä. Kuurot opiskelijat kokivat monien haasteiden johtuvan siitä, että kuulevat eivät tunne keinoja kuurojen kanssa viestimiseen. Tärkein ratkaisu viestintähaasteisiin oli viestintäkeinon vaihtaminen ja viestinnän mukauttaminen. Käytettyjä viestintäkeinoja olivat muun muassa viittominen, puhuminen, tulkkaus, ilmeiden ja eleiden käyttö sekä kirjoittaminen. Viestinnän mukauttamisessa oli koettu tärkeäksi vuorovaikutuskumppanin ymmärtämisen ja kielitaidon arviointi. Viestinnän mukauttamisen koettiin auttavan viestintää, mutta toisaalta myös hidastavan sitä ja rajoittavan ajatusten esittämistä kielen yksinkertaistuessa. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että kuurojen ja kuulevien opiskelijoiden välisessä viestinnässä ilmenevät moninaiset haasteet voisivat olla paremmin ratkaistavissa, jos kuuleville opiskelijoille tarjottaisiin tarvittava tieto kuurojen kanssa viestimisestä jo heti opintojen alussa. Nämä tulokset ovat sovellettavissa moniin eri konteksteihin, joissa kuurot ja kuulevat työskentelevät yhdessä.