Täpläravun (Pacifastacus leniusculus) vaikutus särjen (Rutilus rutilus) loisiin Päijänteellä

Abstract

Täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on Suomen vesistöissä verrattain uusi vieraslaji, joka leviää sekä suunnitelluin istutuksin että suunnittelematta uusille alueille. Täplärapu on alun perin tuotu Suomeen korvaamaan rapuruton turmelemia jokirapukantoja, mutta sitä on istutettu myös alueille, joissa ei alkuperäistä rapukantaa ole aiemmin ollut. Kotoperäiseen jokirapuun verrattuna täplärapu on paitsi vastustuskykyisempi rapurutolle, myös nopeampi kasvamaan ja lisääntymään. Täplärapu kasvaa jokirapua suuremmaksi ja on luonteeltaan aggressiivisempi. Vieraslajina täplärapu voi muuttaa uuden elinympäristön rakennetta ja toimintaa. Täplärapu käyttää ravintonaan muun muassa selkärangattomia pohjaeläimiä, jotka toimivat myös kalojen loisten väli-isäntinä. Vaikuttaessaan pohjaeläinyhteisöihin täpläravut voivat siten vaikuttaa myös loisten runsauteen ja yleisyyteen alueella. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten täpläravun läsnäolo alueella voi vaikuttaa saman alueen särkien (Rutilus rutilus) loisyhteisöihin. Tutkimuksessa määritettiin Päijänteellä olevilta havaintoalueilta (n = 10) verkoin pyydystetyistä särjistä (n = 188) niiden loiset ja verrattiin loisyhteisöjä ravuttomien (n = 5) ja ravullisten alueiden (n = 5) välillä, perustuen havaintoalueiden keskiarvoihin. Vertailut tehtiin sekä loislajeittain että väli-isäntäkohtaisesti. Tutkimuksessa havaittiin vesisiiraa (Asellus aquaticus) väli-isäntänään käyttävän Acanthocephalus lucii –väkäkärsämatoja merkitsevästi vähemmän ravullisten alueiden särjillä. Toinen tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin simpukkavälitteisten Rhipidocotyle fennica –imumatojen esiintyvyydessä. R. fennica oli yleisempi ravullisilla alueilla. Kun loiset jaettiin ryhmiin väli-isäntiensä perusteella, ei simpukkavälitteisillä, kotilovälitteisillä tai hankajalkaisten loisilla havaittu eroja ravullisten ja ravuttomien alueiden välillä. Tämä tutkimuksen tulokset vahvistavat osittain aiempia tutkimustuloksia täpläravun mahdollisista seurannaisvaikutuksista kalojen loisyhteisöihin, mutta toisaalta osoittavat, että vaikutusten esiintyminen ja voimakkuus riippuvat myös kalaisäntien ekologiasta ja habitaatin käytöstä.

Signal crayfish (Pacifastacus leniusculus) is an alien species spreading planned and unplanned in Finnish freshwaters. Signal crayfish has been introduced to compensate for the reduction of endemic noble crayfish stocks (Astacus astacus) due to crayfish plague. Signal crayfish has been introduced also into areas with no previous crayfish population. Compared to the endemic species, signal crayfish is more resistant to the plague and has faster growth and reproduction rate. Adult signal crayfish is larger in size than the endemic species and more aggressive in its behavior. As an alien species, it can change the structure and function of the ecosystem. Crayfish feeds partly on freshwater invertebrates. These same invertebrates can act as hosts for fish parasites. By eating invertebrates, signal crayfish might affect the abundance and prevalence of fish parasites. In this study, the aim was to investigate if the signal crayfish can affect the parasites of roach (Rutilus rutilus) in a large lake ecosystem, previously naive to crayfish. The study was conducted at lake Päijänne, the parasites were determined from roaches (n = 188) caught in the study sites (n = 10) by gillnets. The average abundances and prevalences of parasite species found from roach in each study area were compared between areas with (n = 5) and without (n = 5) signal crayfish. Comparisons were made also by grouping the species according to their invertebrate hosts. The study revealed less Acanthocephalus lucii –infections on roaches caught from study sites with signal crayfish. The intermediate host of A. lucii is waterlouse (Asellus aquaticus). Rhipidocotyle fennica, a trematode parasitizing bivalves, was more prevalent on roaches caught in areas with crayfish. There were no significant differences when comparing parasites as groups infecting bivalves, gastropods or copepods. This study brings out new information about the effects of signal crayfish, an introduced alien species, on fish parasite communities. On the other hand, it has been demonstrated that the occurrence and strength of effects depend also on the ecology and habitat of fish hosts.