Psyykenlääkkeiden käytön yhteys koettuun suun terveyteen yli 64-vuotiailla henkilöillä
Authors
Date
2013TIIVISTELMÄ
¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬
Psyykenlääkkeiden käytön yhteys koettuun suun terveyteen yli 64-vuotiailla henkilöillä
Maarit Raja-Aho
Pro gradu – tutkielma
Gerontologia ja kansanterveystiede
Jyväskylä yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos
Kevät 2013, 43 sivua
¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬Ikääntyneet henkilöt käyttävät paljon lääkkeitä ja ikääntymismuutosten vuoksi he ovat alttiimpia lääkkeiden haittavaikutuksille. Psyykenlääkkeiden käyttö saattaa heikentää ikääntyneiden ihmisten koettua suun terveydentilaa. Psyykenlääkkeitä ovat psykoosi-, neuroosi-, uni- ja masennuslääkkeet sekä psyykenlääkkeiden yhdistelmävalmisteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden henkilöiden psyykenlääkkeiden käytön yhteyttä koettuun suun terveydentilaan.
Tutkimusaineistona käytettiin osaa Terveys 2000 -tutkimuksen aineistosta. Tutkimuskohteena tässä työssä olivat yli 64-vuotiaat jotka osallistuivat haastatteluun ja vastasivat kysymyksiin. Kaikkiaan heitä oli 1833 henkilöä (648 miestä ja 1185 naista), jotka osallistuivat haastatteluun ja vastasivat kysymyksiin. Psyykenlääkkeiden käytön yhteyttä selvitettiin logistisen regressioanalyysin avulla koettuun suun terveydentilaan sekä selvitettiin keskeisten sekoittavien tekijöiden vaikutusta tuloksiin.
Miehistä 18 % koki tutkimushetkellä suun terveydentilansa huonoksi ja naisista 17 %. Tästä ryhmästä psyykenlääkkeitä käytti miehistä 34 % ja naisista 43 %. Naiset käyttivät enemmän kaikkien eri psyykenlääkeryhmien lääkkeitä. Eniten käytettyjä psyykenlääkkeitä sekä miesten että naisten keskuudessa olivat unilääkkeet (miehet 15 % ja naiset 20 %) ja masennuslääkkeet (miehet 6 % ja naiset 11 %).
Kun käytti mitä tahansa psyykenlääkettä, riski huonoon koettuun suun terveydentilaan kasvoi 51 % (OR 1,51, 95 % Cl 1,17 - 1,95). Jokainen käytössä oleva psyykenlääke lisäsi huonon koetun suun terveydentilan riskiä 34 % (OR 1,34, 95 % Cl 1,18 - 1,51). Eri psyykenlääkeryhmien lääkkeistä neuroosi- (OR 1,99, 95 % Cl 1,40 - 2,86) ja psykoosilääkkeet (OR 1,87, 95 % Cl 1,23 - 2,85) lisäsivät riskiä huonoon koettuun suun terveydentilaan lähes kaksinkertaiseksi. Unilääkkeet lisäsivät riskiä 41 % (OR 1,41, 95 % Cl 1,05 -1,90) ja masennuslääkkeet 52 % (OR 1,52, 95 % Cl 1,03 - 2,22). Kun analyyseissä vakioitiin iän ja sukupuolen vaikutus, yhteydet pysyivät tilastollisesti merkitsevänä psykoosilääkkeiden (OR 1,69, 95 % Cl 1,10 - 2,59) ja neuroosilääkkeiden (OR 1,91, 95 % 1,33 - 2,75) osalta.
Suunhoidon ammattilaisten sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota psyykenlääkettä käyttävien ikääntyneiden suun terveyteen. Koettu suun terveydentila on tärkeä osa elämänlaatua ja suun terveydellä on vaikutusta koko terveydentilaan.
Asiasanat: ikääntyneet ihmiset, koettu suun terveydentila, psyykenlääkkeet
...
ABSTRACT
The use of psychotrophic drugs in connection with self-perceived oral health with people over 64 years of age
Maarit Raja-Aho
Master's thesis
Gerontology and Public Health
University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Department of Health Sciences
Spring 2013, 43 pages
Older people use multitude of medication and age changes makes them more vulnerable to the adverse effects of drugs. The use of psychotrophic drugs may be associated with self-perceived oral health among older people. Psychiatric medications are neuroleptics, anxiolytics, sleeping drugs, antidepressants and psychotrophic drugs in combination.
The aim of this study was to examine the use of medication and its relation to the self-perceived oral health of older people. The study is part of the health examination survey, Health 2000. The sample in this study includes those people over 65 years who answered the questions and took part in the interviews, in total 1833 people (648 men and 1185 women). The logistic regression analysis was used to examine the association between the use of psychotrophics and the self-perceived oral health. Also relevant background variables were used to find out their effects on the results.
According to the study, 18 % of men and 17% of women evaluated their oral health was poor. Out of that group, 34 % of men and 43 % of women were using psychotrophics. Women used more of all the different groups of psychotrophics. The most commonly used psychiatric drugs among both men and women were sleeping drugs (men 15 % and women 20%) and antidepressants (men 6 % and women 11%).
Any use of the psychotropic increased the risk for the self-perceived poor oral health by 51 % (OR 1,51, 95% CI 1,17 - 1,95) Each type of psychotrophic increased the risk of poor oral health by 34 % (OR 1,34, 95% CI 1,18 - 1,51). There was a significant association found between the use of neuroleptics, anxiolytics, antidepressants and sleeping drugs with the self-perceived poor oral health. The use of anxiolytics (OR 1,99, 95 % Cl 1,40 - 2,86) and neuroleptics (OR 1,87, 95 % Cl 1,23 - 2,85) almost doubled the occurrence of feeling for the poor self- perceived oral health. Use of sleeping drugs increased the risk for the poor self-perceived oral health by 41 % (OR 1,41, 95 % Cl 1,05-1,90) and antidepressants 52 % (OR 1,52, 95 % Cl 1,03 - 2,22). After adjusting the impact of age, gender and education in the analysis, the connection was decreasing but was still statistically valid with the use of anxiolytics (OR 1,91, 95 % Cl 1,33 - 2,75) and neuroleptics (OR 1,69, 95 % CI 1,10 - 2,59).
In conclusion, more special attention should be paid to older people who use psychotrophics. Dental specialists and other health care professionals should take that fact into account. Oral health is broader than just dental health and is related to systemic diseases. Oral health is one of the domains of health that can affect the health as a whole.
Keywords: psychotrophics, older people, self-perceived oral health
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Kiusaaminen tapetilla" : tutkimus 11-15-vuotiaiden koulukiusaamisesta ja sen yhteydestä koettuun terveyteen
Pitkänen, Sari; Rouvinen, Päivi (1999) -
Monilääkityksen ja kipulääkkeiden käytön yhteys liikkumiskykyyn lonkkamurtumasta toipuvilla yli 60-vuotiailla henkilöillä
Antikainen, Anu (2013)Anu Antikainen (2013). Monilääkityksen ja kipulääkkeiden käytön yhteys liikkumiskykyyn lonkkamurtumasta toipuvilla yli 60-vuotiailla henkilöillä. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden ... -
Masennus, sosiodemografiset tekijät, sosiaaliset suhteet ja koettu terveys 75-79-vuotiailla kotona asuvilla ikääntyneillä
Ylönen, Saija (2011)Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää onko sosiaalisilla suhteilla yhteyttä masennukseen jyväskyläläisillä kotona asuvilla 75–79-vuotiailla henkilöillä, jotka olivat ilmoittaneet kokevansa yksinäisyyttä ja/tai alakuloisuutta ... -
Fyysisen aktiivisuuden yhteydet elämäntyytyväisyyteen, koettuun opintojen kuormittavuuteen sekä koettuun opintomenestykseen lukiolaisilla
Leppänen, Aleksi (2020)Tässä työssä tutkittiin lukiolaisten fyysistä aktiivisuutta, elämäntyytyväisyyttä, koettua opintojen kuormittavuutta, koettua opintomenestystä sekä sukupuolten välisiä eroja näissä tekijöissä. Erityisesti tarkoituksena oli ...