Masennus, sosiodemografiset tekijät, sosiaaliset suhteet ja koettu terveys 75-79-vuotiailla kotona asuvilla ikääntyneillä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää onko sosiaalisilla suhteilla yhteyttä masennukseen jyväskyläläisillä kotona asuvilla 75–79-vuotiailla henkilöillä, jotka olivat ilmoittaneet kokevansa yksinäisyyttä ja/tai alakuloisuutta vähintään silloin tällöin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sosiodemografisten tekijöiden, sosiaalisia kontakteja sisältävän harrastustoiminnan sekä itse koetun terveyden yhteyttä masennukseen.
Tutkimusaineisto oli osa Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin HyväMieli – iäkkäiden henkilöiden mielenterveyden edistäminen -hankkeen aineistosta, joka kerättiin syksyllä 2008. Tutkimusjoukko koostui 292 75–79-vuotiaasta jyväskyläläisestä henkilöstä, joille suoritettiin kotihaastattelu. Haastatteluaineisto koostui strukturoiduista kysymyksistä. Masentuneisuutta arvioitiin GDS-15 myöhäisiän depressioseulan avulla, ja masennuksen pisterajana käytettiin kuusi pistettä tai enemmän. Aineistoa analysoitiin jakaumatietojen, χ2 -testin, Studentin t-testin, Mann-Whitneyn U -testin, sekä Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Masennuksen kokonaisvallitsevuus tutkimusjoukossa oli lähes 22 %. Masentuneilla oli vähemmän ystäviä kuin ei masentuneilla. Masentuneet saivat myös huonompia pistemääriä sosiaalisia suhteita ja yhteisyyden tunnetta mittaavista summamuuttujista. Masentuneilla oli vähemmän säännöllisiä harrastuksia ja heistä harvempi osallistui kodin ulkopuoliseen toimintaan. Kuitenkin ne masentuneet, jotka osallistuivat kodin ulkopuoliseen toimintaan, olivat aktiivisempia kuin toimintaan osallistuvat ei masentuneet. Yksin asumisessa, siviilisäädyssä, taloudellisessa tilanteessa ja koulutustaustassa oli tilastollisesti merkitseviä eroja masentuneiden ja ei masentuneiden välillä. Masentuneet olivat terveyteensä tyytymättömämpiä kuin ei masentuneet.
Ikääntyneiden kanssa työskentelevien ja heidän omaistensa tulisi olla tietoisia masennukseen yhteydessä olevista tekijöistä, jotta masennusriskissä olevat henkilöt tunnistettaisiin ja ohjattaisiin avun piiriin nykyistä useammin. Interventioita, jotka keskittyvät masennukseen yhteydessä oleviin tekijöihin, kuten ikääntyneiden sosiaaliseen harrastamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin, tulisi lisätä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29606]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Koronavirustautiin (COVID-19) liittyvä pelko kotona asuvilla 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla ikääntyneillä : pelon voimakkuus sekä korkeampaan pelkoon yhteydessä olevia tekijöitä
Ellonen, Anna (2023)Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää kotona asuvien 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikääntyneiden koronavirustautiin liittyvän pelon voimakkuutta ja korkeampaan pelkoon yhteydessä olevia ... -
Objektiivisten ympäristön esteiden ja muuttamisen yhteys itsenäisesti asuvilla ikääntyneillä henkilöillä
Valkonen, Jenni (2016)Ympäristöllä on merkitystä ikääntyneiden ihmisten toiminnan onnistumiselle. Tarpeita vastaava ympäristö voi tukea toimintakykyä, kun taas esteellinen ympäristö voi heikentää toimintakykyä sekä lisätä avun tarvetta. ... -
Iäkkäiden omaishoitajien masennusoireet ja niitä selittävät tekijät
Järvinen, Viivi (2017)Ikäihmisten määrän kasvaessa omaishoito pitkäaikaishoidon järjestämisen mahdollisuutena on yhä varteenotettavampi hoitomuoto. Omaishoitajilla on havaittu esiintyvän enemmän masennusoireita muuhun väestöön verrattuna, ja ... -
Psyykenlääkkeiden käytön yhteys koettuun suun terveyteen yli 64-vuotiailla henkilöillä
Raja-Aho, Maarit (2013)TIIVISTELMÄ ¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬ Psyykenlääkkeiden käytön yhteys koettuun suun terveyteen yli 64-vuotiailla henkilöillä Maarit Raja-Aho Pro gradu – tutkielma Gerontologia ja kansanterveystiede Jyväskylä yliopisto, ...