Show simple item record

dc.contributor.authorErkko, Suvi
dc.date.accessioned2013-04-30T12:51:53Z
dc.date.available2013-04-30T12:51:53Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1260225
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41285
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kansanopistossa opiskelun merkitystä opiskelijalle. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin lukuvuonna 2010–2011 yhdeksässä eri G-laatuopistossa opiskelleille päätoimisille vapaan sivistystyön opintolinjojen opiskelijoille. Kansanopistot olivat Etelä-Pohjanmaan Opisto, Haapaveden Opisto, Kankaanpään Opisto, Kymenlaakson Opisto, Keski-Suomen Opisto, Lahden kansanopisto, Länsi-Suomen Opisto, Oriveden Opisto ja Otavan Opisto. Tutkimus oli osa G-laatuopistojen G-nivel -hanketta, jonka tarkoituksena oli estää nuorten syrjäytymiskehityksen alkua, yhteiskunnallista osattomuutta sekä ulkopuolelle jäämistä. G-nivel hankkeen tavoitteena oli arvioida nivelvaiheen onnistumista ja kansanopistovuoden vaikuttavuutta opiskelijan näkökulmasta. Suurin syy kansanopistoon hakemiselle oli opiskelijoiden mukaan kiinnostus kehittää osaamista/tietämystä alalla. Tutkimuksessa saatiin selville, että vastaajat kokivat saaneensa paljon hyötyä itsetuntemukseen ja arkielämään liittyviin asioihin. Myös opiskelu- ja työelämätaidot olivat parantuneet opistolla. Opiskelijoista 65 % oli sitä mieltä, että tulevaisuudensuunnitelmat selkiytyivät opistolla hyvin. Yhteisöllisyyden kokeminen korostui vastauksissa. Kaveri- ja vertaissuhteiden merkitys oli suuri. Internaattiasuminen sai paljon positiivista huomiota, mutta myös ne, jotka eivät asuneet opistolla, kokivat opiston yhteisöllisyyden korkeana. Kansanopistolta saatu ohjaus koettiin hyvänä. Ohjauksen eri osa-alueiden välillä oli eroja: vastaajat kokivat saaneensa eniten ohjausta jatko-opintoihin ja vähiten raha-asioihin liittyen. Opiskelijoiden yhteiskunnallinen aktiivisuus ei tulosten perusteella ollut kasvanut, vaikka aktiivinen kansalaisuus on yksi kansanopistojen tavoite. Taustamuuttujien yhteys vastauksiin oli suhteellisen pieni, mitään selkeitä vastaajaryhmiä ei voitu muodostaa. Koulutustausta ja ikä olivat yhteydessä ohjauskokemuksiin: vähemmän koulutetut ja nuoremmat kokivat saadun ohjauksen määrän suurempana kuin vanhemmat. Tulosten perusteella G-laatuopistot pystyvät osaltaan toimimaan opiskelijoille apuna nivelvaiheissa. Yksilöllisen ohjauksen tarpeen huomioiminen ja yhteisöllisyyden vielä nykyistä suurempi korostaminen ovat hankkeen kannalta kehitettäviä asioita.fi
dc.format.extent113 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherGrundtvig, N. F. S
dc.title"Elämäni paras vuosi" : kansanopisto-opintojen rooli opiskelijan elämän nivelvaiheessa
dc.title.alternativeKansanopisto-opintojen rooli opiskelijan elämän nivelvaiheessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201304301529
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineAikuiskasvatusfi
dc.date.updated2013-04-30T12:51:53Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi102
dc.subject.ysokansanopistot
dc.subject.ysoopiskelijat
dc.subject.ysosiirtymävaihe


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record