Sisäkorvaistute uhkana ja mahdollisuutena : retoriikka-analyysi kuulovamma-alan järjestölehtien sisäkorvaistutteeseen kantaaottavista teksteistä vuosina 1995-1999
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kuulovamma-alan järjestölehtien sisäkorvaistutekeskustelua vuosina 1995–1999. Aineistonani käytän Kuurojen Liitto ry:n julkaiseman Kuurojen Lehden, Kuulonhuoltoliitto ry:n (nyk. Kuuloliitto ry) Kuuloviesti-lehden sekä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Yhdistys ry:n Nappi-lehden kyseisenä ajankohtana julkaisemia sisäkorvaistutteeseen kantaaottavia tekstejä.
Tutkielmani rakentuu ajatukselle todellisuuden sosiaalisesti rakentuneesta luonteesta, ja lehdissä käydyn keskustelun puheenvuorot näen tapana rakentaa todellisuudesta tietynlaista kuvaa. Käytän analyysivälineenä retorista analyysiä ja kysyn, miten retorisia keinoja käytetään vakuuttamaan lukijaa ja vahvistamaan kirjoittajan käsityksenmukaista kuvaa kuuroudesta, viittomakielestä, kuulevista ja sisäkorvaistutteesta.
Analysoin tekstejä Chaïm Perelmanin esisopimuskäsitteen sekä viiden retorisen keinon käytön suhteen. Tarkastelen kategorioiden käyttöä, asiantuntijalausuntoon ja konsensukseen vetoamista, oman puhujaposition hyödyntämistä, värittäviä ilmaisuja ja tunteisiin vetoamista sekä kontrastiparien käyttöä.
Hahmotan keskustelun puheenvuorot lähtökohtaisesti sisäkorvaistutteeseen joko mahdollisuutena tai uhkana suhtautuviksi, ja analyysini rakentuu tämän kahtiajaon varaan. Analyysin lopuksi avaan myös niitä teemoja, jotka yhdistävät eri kantaa edustavia kirjoittajia. Analyysi osoittaa, että retorisia keinoja käytetään monipuolisesti ja runsaasti. Mahdollisuuspuheessa niiden avulla luodaan kuuroudesta kuvaa ongelmana, johon sisäkorvaistute tarjoaa ratkaisun. Kuulemisesta rakennetaan mahdollisuuspuheessa hyvinvoinnin ja normaalin elämän ehto. Uhkapuheessa kuurous saa erilaisia merkityksiä. Se nähdään positiivisena identiteetin osana jota halutaan vaalia, tai ikään kuin neutraalina yksilön ominaisuutena, johon ympäristön tulee sopeutua. Sisäkorvaistute saa uhkapuheessa negatiivia määreitä ja se koetaan uhaksi kuuron lapsen hyvinvoinnille ja kuurojen yhteisön tulevaisuudelle.
Pohdintaosuudessa totean kuurouden määritelmän olevan sisäkorvaistutekeskusten ydinkysymys. Tekstien mahdollisuus- ja uhkapuheeksi jakautumisen taustalla vaikuttaa kirjoittajien erilaiset käsitykset kuurouden olemuksesta. Ne synnyttävät keskusteluun ristiriitoja, eivätkä lähestymistavaltaan hyvin erilaiset kirjoittajat aina kohtaa toisiaan keskustelun kentällä.
...
Alternative title
Retoriikka-analyysi kuulovamma-alan järjestölehtien sisäkorvaistutteeseen kantaaottavista teksteistä vuosina 1995-1999Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kielteinen suhtautuminen syntymäkuurojen lasten sisäkorvaistuteleikkauksiin
Honkala, Anu (2008)Tutkielman aiheena on syntymäkuurojen lasten sisäkorvaistuteleikkaukset. Lääketieteellinen teknologia on kehittänyt sisäkorvaan leikattavan istutteen, jonka avulla on pyritty sähköisesti stimuloimaan kuulohermoa. Toimenpide ... -
Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten nopean nimeämisen ja lukemisen taidot 1. ja 2. luokalla
Simonen, Suvi-Tuulia (2017)Suvi Simonen. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten nopean nimeämisen ja lukemisen taidot 1. ja 2. luokalla. Erityispedagogiikan pro gradu -työ. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2017. 57 sivua, 2 liitettä. ... -
Koulun aloitus sisäkorvaistutetta käyttävällä lapsella
Mäkinen, Tarja (2013)Koulun alku on tärkeä ja haastava vaihe kaikille lapsille ja lisähaastetta sekä -jännitystä siihen tuo erityisen tuen tarve. Kun lapsella todetaan kuulovamma, pitää vanhempien ensin käsitellä erityiset tarpeet, joita sen ... -
Korkeakoulututkimukselliset (harha)polut uhkana ja mahdollisuutena
Saarinen, Taina (Edistyksellinen tiedeliitto, 2020)Tutkimus esitetään usein lineaarisena prosessina, kun totuus on toinen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulutusta esimerkkinä monitasoisesta ja monipaikkaisesta politiikasta, jonka taakse pääsee usein vain ...