5. ja 8. luokkalaisten koululaisten fyysinen toimintakyky : sukupuolten ja luokka-asteiden väliset erot sekä testien väliset yhteydet fyysistä toimintakykyä mittaavissa testeissä

Abstract

Hautala, Tuomas & Hiltunen, Janne 2012. 5. ja 8. luokkalaisten koululaisten fyysinen toimintakyky: Sukupuolten ja luokka-asteiden väliset erot sekä testien väliset yhteydet fyysistä toimintakykyä mittaavissa testeissä. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 106 s.

Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, esiintyykö tyttöjen ja poikien tai viides- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden testitulosten välillä eroja fyysistä toimintakykyä mittaavissa liikuntatesteissä. Lisäksi selvitimme, esiintyykö eri toimintakykytestien tulosten välillä yhteyksiä viides- ja kahdeksasluokkalaisilla tytöillä ja pojilla. Sukupuolieroja tarkastelimme erikseen viidennellä ja kahdeksannella luokalla sekä viides- ja kahdeksasluokkalaisten välisiä eroja tytöillä ja pojilla. Testien tulosten välisiä yhteyksiä selvitettiin erikseen sekä viidennen että kahdeksannen luokan tytöillä ja pojilla.

Tutkimuksen kohteena olivat kuuden keskisuomalaisen ja neljän kainuulaisen koulun oppilaat (N= 468). Mukana oli 239 viides- ja 229 kahdeksasluokkalaista oppilasta. Aineisto kerättiin kohdejoukolta kahdenkymmenen fyysistä toimintakykyä mittaavan liiketehtävän avulla. Mittaukset tehtiin kouluissa tutkimussuunnittelijan johdolla ja oppilaiden testaamisesta vastasi 5–10 tehtäviin koulutettua tutkimusapulaista. Jokaisessa koulussa mittaukset tehtiin koulun liikuntasalissa kahden erillisen 90 minuutin mittaisen liikuntatunnin aikana. Sukupuolten sekä luokka-asteiden välisiä keskiarvoeroja selvitettiin riippumattomien otosten t-testin avulla ja tilastollisen merkitsevyyden mielekkyyttä ilmaistiin Cohenin d -kertoimella. Testien tulosten välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla.

Tutkimustulokset osoittivat, että sekä viidennellä että kahdeksannella luokalla sukupuolten välillä esiintyi tilastollisesti merkitseviä eroja seitsemässä toimintakykytestissä. Molemmilla luokka-asteilla pojat saavuttivat tyttöjä parempia tuloksia neljässä testissä, kun taas tyttöjen tulokset olivat parempia kolmessa testissä. Viidennen ja kahdeksannen luokan välillä esiintyi tilastollisesti merkitseviä eroja pojilla kahdeksassa ja tytöillä yhdeksässä testissä. Kahdeksasluokkalaiset olivat viidesluokkalaisia parempia kaikissa testeissä, joissa tilastollisesti merkitseviä eroja muodostui. Testien tulosten väliset korrelaatiot vaihtelivat hyvin alhaisesta erittäin voimakkaaseen sekä viidennellä että kahdeksannella luokalla. Säännöllisimmin korkeita korrelaatioita havaittiin vauhdittoman 5-loikan ja vauhdittoman pituushypyn, oikean ja vasemman lonkan liikkuvuustestien sekä oikean ja vasemman jalan flamingoseisontojen välillä. Tutkimuksen tulosten perusteella on tärkeää, että liikunnanopetuksessa ja -ohjauksessa huomioidaan sukupuolten sekä eri-ikäisten oppilaiden väliset erot fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueilla. Testien tulosten välisten yhteyksien tarkastelu voi puolestaan auttaa valitsemaan kuntotestaustilanteissa tarkoituksenmukainen testi mittaamaan haluttua ominaisuutta.