Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kolmasluokkalaisten motoristen perustaitojen ja fyysisen kunnon yhteyksiä koettuun fyysiseen toimintakykyyn. Lisäksi tarkasteltiin äidin koulutustaustan, oppilaan sukupuolen sekä kyselyn ja testien järjestyksen vaikutuksia yhteyksiin. Tämän lisäksi vertailtiin sukupuolten välisiä eroja motorisissa perustaidoissa, fyysisessä kunnossa ja koetussa fyysisessä toimintakyvyssä.
Tutkimuksen aineisto on osa LIKES:n Liikkuvaa matikkaa -tutkimushanketta, jossa selvitettiin fyysisesti aktiivisten oppituntien vaikutuksia matematiikan oppimistuloksiin. Tutkimukseen rekrytoitiin kevään 2019 aikana 349 (177 poikaa ja 172 tyttöä) kolmasluokkalaista 13 eri koulusta Keski-Suomen alueelta. Testit suoritettiin syksyn 2019 aikana. Motorisia perustaitoja testattiin seitsemällä eri testiosiolla: tasapainoilu takaperin, sivuttaishyppely, sivuttaissiirtyminen, tasapainoilu yhdellä jalalla, pallon heitto ja hernepussin heitto. Fyysistä kuntoa mitattiin neljällä testiosio
lla: etunojapunnerrus, 20 metrin viivajuoksu, istumaannousu ja vauhditon pituushyppy. Koettua fyysistä toimintakykyä selvitettiin kyselylomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 27 –ohjelmalla käyttäen lineaarista regressioanalyysiä.
Pojat olivat keskimäärin tyttöjä parempia välineenkäsittely- ja liikkumistaidoissa sekä kaikissa fyysisen kunnon osatekijöissä. Tytöt sen sijaan olivat poikia parempia tasapainotaitoa mittaavissa testeissä. Koetussa fyysisessä toimintakyvyssä ei havaittu eroja sukupuolten välillä. Tutkimus osoitti, että motoriset perustaidot ja fyysinen kunto olivat yhteydessä koettuun fyysiseen toimintakykyyn. Näistä tekijöistä fyysinen kunto selitti enemmän koettua fyysistä toimintakykyä (13,5 prosenttia). Motoristen perustaitojen ja fyysisen kunnon ollessa samassa mallissa, motorisilla perustaidoilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koettuun fyysisen toimintakykyyn. Fyysisen kunnon osatekijöistä viivajuoksun tulos selitti eniten fyysisen toimintakyvyn vaihtelua. Äidin koulutus sekä kyselyn ajankohta nostivat kaikkien mallien selitysasteita. Oppilaan sukupuoli ei ollut tilastollisesti merkitsevä selittäjä yhdessäkään mallissa. Tulokset viittaavat siihen, että kolmasluokkalaisten koettua fyysistä toimintakykyä voidaan tukea kehittämällä sekä motorisia perustaitoja että fyysistä kuntoa. Motorisissa perustaidoissa havaitut erot tyttöjen ja poikien välillä saattavat osaltaan johtua liikuntaan liittyvien mielenkiinnonkohteiden ja lajivalintojen sukupuolittuneisuudesta.
...
The purpose of this thesis was to investigate associations of fundamental movement skills and physical fitness to perceived physical competence. Also, we examined the effects of mother’s education, student’s gender and the time of completing the tests and the questionnaire to these associations. Furthermore, we compared gender differences in fundamental movement skills, physical fitness and perceived physical competence.
This thesis is part of LIKES Moving Maths – research project. The participants were recruited during the spring and the beginning of fall of 2019 involving 349 third graders (177 boys and 172 girls) from 13 schools from the district of Central Finland. The tests in this study were conducted during the fall of 2019. Fundamental movement skills were tested with seven different tests: walking backwards, two-legged jumping from side to side, moving sideways, standing on one leg, bouncing and catching a ball with two hands and throwing a beanbag onto a mat. Physical fitne
ss was tested with four different tests: push-ups, 20–meter shuttle run, sit-ups and standing long-jump. Perceived physical competence was tested with a modified questionnaire (Perceived Physical Competence scale for Children). The data was analysed with IBM SPSS Statistics 27 using linear regression analysis.
On average boys had better manipulative and locomotor skills than girls. Boys were also better at every component of physical fitness. Girls had better results on the tests measuring balance. There were no differences between genders in perceived physical fitness. The study showed that both fundamental movement skills and physical fitness was associated to perceived physical competence. Physical fitness was a stronger predictor of perceived physical competence than fundamental movement skills (13,5 percent vs. 7,5 percent, respectively). When both fundamental movement skills and physical fitness were on the same model explaining perceived physical competence, fundamental movement skills were not statistically significant predictor. From components of physical fitness, 20–meter shuttle run explained most of the change in perceived physical competence. Mother’s level of education and time of answering the questionnaire improved the ability of all models to explain perceived physical competence. Gender did not have a statistically significant effect on the results. The results suggest that the perceived physical competence of third graders can be supported by developing one’s fundamental movement skills and physical fitness. There is a noticeable gender distribution between components of fundamental movement skills, which can partly result from the gendered nature of sports-related interests and choices of hobby.
Key words: Fundamental movement skills, physical fitness, perceived physical competence, children
...
