Päiväkotilasten temperamentti ja motoriset perustaidot sekä niiden väliset yhteydet
Tekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3–7-vuotiaiden Taitavat tenavat -tutkimukseen osallistuneiden päiväkotilasten temperamenttipiirteitä ja motoristen perustaitojen tasoa. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko lasten temperamentin ja motoristen perustaitojen välillä mahdollisesti yhteyttä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 osana Taitavat Tenavat -hanketta. Tutkimukseen osallistui pääasiassa 3–7-vuotiaita päiväkotilapsia (N=1238) 24:ltä paikkakunnalta 37:stä eri päiväkodista ympäri Suomea. Tutkimukseen osallistuneet päiväkodit valittiin Lastentarhaopettajaliiton rekisteristä satunnaistetulla ryväsotannalla 2600 päiväkodin joukosta. Aineisto kerättiin tutkimalla temperamenttia vanhempien lapsistaan täyttämällä kyselylomakkeella sekä lasten suorittamilla motoristen perustaitojen testeillä. Temperamentin tutkimiseen käytettiin Colorado Childhood Temperament -kyselylomaketta (CCTI) (Rowe & Plomin 1977), liikkumis- ja välineenkäsittelytaitojen tutkimiseen Test of Gross Motor Development 3 -testistöä (TGMD-3) (Ulrich 2013) ja tasapainotaitojen tutkimiseen Köperkoordinationtest für Kinder -testistöä (KTK) (Kiphard ja Shilling 2007). Aineiston kuvailuun käytettiin keskiarvoja ja keskihajontoja. Sukupuolen ja iän yhteyttä temperamenttiin ja motorisiin taitoihin tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä ja temperamenttipiirteiden ja motoristen perustaitojen välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla.
Tulosten mukaan pojat olivat temperamentiltaan tyttöjä aktiivisempia, kun taas tytöt säilyttivät tarkkaavaisuutensa poikia paremmin. Vanhemmat lapset olivat sosiaalisempia ja säilyttivät tarkkaavaisuutensa nuorempia paremmin, kun taas nuoremmat lapset olivat emotionaalisempia ja aktiivisempia kuin vanhemmat lapset. Motoristen perustaitojen osalta tulokset osoittivat tyttöjen olevan poikia parempia liikkumistaidoissa, kun taas pojat olivat tyttöjä parempia välineenkäsittelytaidoissa. Vanhemmat lapset olivat nuorempia parempia kaikilla motoristen perustaitojen osa-alueilla. Aktiivisuus ja tarkkaavaisuuden säilyttäminen olivat positiivisesti yhteydessä liikkumis-, välineenkäsittely- ja tasapainotaitoihin. Positiivinen yhteys oli myös sosiaalisuuden sekä liikkumis- ja välineenkäsittelytaitojen välillä ja rauhoittumisen sekä välineenkäsittely- ja tasapainotaitojen välillä. Emotionaalisuus oli negatiivisesti yhteydessä välineenkäsittely- sekä tasapainotaitoihin ja ruokaan reagoiminen negatiivisesti yhteydessä välineenkäsittelytaitoihin sekä TGMD-3 kokonaispisteisiin. Tutkimuksen perusteella temperamentin voidaan siis todeta olevan yhteydessä motorisiin perustaitoihin. Tämä tieto voi olla hyödyllinen lasten liikkumisen tutkimisen ja suunnittelun kannalta.
...
The aim of this study was to examine temperament and the level of fundamental movement skills of Finnish 3–7-year-old kindergarteners who participated in Skilled Kids -study. The aim was also to examine if there is an association between children’s temperament and fundamental movement skills.
Data was collected in years 2015–2016 as a part of Skilled Kids -project. The participants of this study were mainly 3–7-year-old kindergarteners (N=1238) from 24 different cities and 37 different kindergartens around Finland. Kindergartens were selected from 2600 kindergartens in the registry of Kindergarten Teachers Union in Finland by using random cluster sampling. Data was collected by studying temperament with inventory that parents filled conserning their children. Fundamental movement skills were examined by using two different test batteries for children. Temperament was examined by using Colorado Childhood Temperament Inventory (CCTI) (Rowe & Plomin 1977), locomotor and object control skills by using Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD-3) (Ulrich 2013) and balancing skills by using Köperkoordinationtest für Kinder (KTK) (Kiphard ja Shilling 2007). Means and standard deviations were used to describe the data. Association on gender and age with temperament and fundamental movement skills were tested by independent samples t-test and associations between temperament and fundamental movement skills were analysed by using Pearson’s correlations.
Results showed that by temperament, boys were more active than girls and girls persisted attention better than boys. Older children were more social and persisted attention better than younger children while younger children were more emotional and active than older children. According to fundamental movement skills, boys were better than girls in object control skills and girls were better than boys in locomotor skills. Older children were better in every areas of fundamental movement skills than younger children. Activity and attention-span-persistence had positive association to locomotor, object control and balance skills. Positive association was also found between sociality and locomotor skills as well as object control skills and also between soothability and object control skills as well as balance skills. Emotionality had negative association to object control and balance skills. Reaction to food had negative association to object control skills and TGMD-3 overall score. According to this study, it can be noted that there is an association between temperament and fundamental movement skills. This knowledge can be helpful when studying or planning children’s movement.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29531]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kahden kaupungin päiväkotilasten motoriset perustaidot
Hämäläinen, Riina (2016)Hämäläinen Riina. 2016. Kahden kaupungin päiväkotilasten motoriset perustaidot. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, 65s, 6 liitettä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena ... -
Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin
Nevalainen, Kaisa (2017)TIIVISTELMÄ Nevalainen, Kaisa. 2017. Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, ... -
5. ja 8. luokkalaisten koululaisten fyysinen toimintakyky : sukupuolten ja luokka-asteiden väliset erot sekä testien väliset yhteydet fyysistä toimintakykyä mittaavissa testeissä
Hautala, Tuomas; Hiltunen, Janne (2012)Hautala, Tuomas & Hiltunen, Janne 2012. 5. ja 8. luokkalaisten koululaisten fyysinen toimintakyky: Sukupuolten ja luokka-asteiden väliset erot sekä testien väliset yhteydet fyysistä toimintakykyä mittaavissa testeissä. ... -
Kolmasluokkalaisten motoristen perustaitojen ja fyysisen kunnon yhteydet koettuun fyysiseen toimintakykyyn
Rintala, Antti; Peltonen, Jussi (2021)Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kolmasluokkalaisten motoristen perustaitojen ja fyysisen kunnon yhteyksiä koettuun fyysiseen toimintakykyyn. Lisäksi tarkasteltiin äidin koulutustaustan, oppilaan sukupuolen sekä ... -
Fyysisen aktiivisuuden määrän yhteys nelivuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Aunio, Elmi (2021)Pienillä lapsilla fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan tärkeä tekijä motoristen taitojen kehityksessä ja näiden tekijöiden välistä yhteyttä on tutkittu kohtalaisen vähän alle kouluikäisillä lapsilla. Tämän tutkielman ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.