Urheiluyläkoulun soveltuvuuskokeet : sukupuolten väliset erot ja osioiden väliset yhteydet

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia urheiluyläkoulun valtakunnallisten soveltuvuuskokeiden keventämismahdollisuuksia tarkastelemalla sukupuolten välisiä eroja ja osioiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin miten osioiden vähentäminen vaikuttaisi hakijoiden valikoitumiseen. Motorisia perustaitoja ja liikuntakykyisyyttä mitattiin seitsemässä osiossa (kestävyys, voima, välineenkäsittelytaito, tasapainotaidot ja rytmi, liikkumistaidot ja nopeus, liikkuvuus, koulukohtainen osio). Aineisto kerättiin Tampereella urheiluyläkoulun soveltuvuuskokeiden yhteydessä tammi- helmikuussa 2022. Tutkittavia oli yhteensä 196, joista 95 poikaa ja 101 tyttöä. Tulosten analyysissä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa, keskihajonnan tarkastelua, Levenen testiä, riippumattomien otosten t-testiä ja logistista regressioanalyysiä. Hakijoista pojat olivat tyttöjä parempia kestävyydessä (p < 0,05), välineenkäsittelytaidoissa ja koulukohtaisen testin osioissa (p < 0,01). Tytöt olivat poikia parempia tasapainotaitojen ja rytmin sekä liikkuvuuden osioissa (p < 0,01). Tytöt saivat parhaat pisteet liikkuvuusosiosta, pojat liikkumistaitojen osiosta. Liikkumistaidoilla oli merkitsevä (p < 0,01) yhteys kaikkiin muihin muuttujiin molemmilla sukupuolilla. Pojilla havaittiin vahvaa korrelaatiota kestävyys- ja voimaosion (r = 0,588, p < 0,01), kestävyys- ja koulukohtaisen osion (r = 0,621, p < 0,01) ja tasapainotaito ja rytmi- ja liikkuvuusosion (r = 0,504, p < 0,01) välillä. Tytöillä korrelaatio oli vahvaa voima- ja liikkumistaitojen osion (r = 0,548, p < 0,01) välillä. Regressioanalyysissa valintaa urheiluyläkoululuokille selitti parhaiten kestävyysosio (Nakelgerke R² =0,40, p < 0,001). Sukupuolten välillä oli eroja viidessä eri osiossa, mutta kokonaispisteissä eroja ei ollut. Jo kolmella osiolla (kestävyys, liikkuvuus, välineenkäsittely) pystyttiin ennustamaan 89,2 % valituista oikein (Nakelgerke R² =0,78, p < 0,001). Soveltuvuuskokeen useissa osioissa mitattiin samoja liikuntakykyisyyden ja motoristen perustaitojen osa-alueita. Vähentämällä osioiden määrää seitsemästä kolmeen tai neljään katettaisiin motoristen taitojen ja liikuntakykyisyyden mittaaminen riittävän monipuolisesti kokeen tasapuolisuus ja erottelukyky säilyttäen. Tämä keventäisi myös hakijoiden ja mittaajien rasitusta.

The aim of this study was to investigate the potential of streamlining the national aptitude tests for sports schools by examining gender differences and the links between the sections. In addition, the impact of reducing the number of sections on the selection of applicants was investigated. Basic motor skills, motor abilities and perceptual motor skills were measured for items of endurance, strength, manipulative skills, balance and rhythm, locomotor skills and speed and flexibility. In addition, a school-specific item for games skills was used. The data was collected with the national aptitude test in January and February 2022 in Tampere. The sample size was 196 of which 101 girls and 95 boys. Pearson’s correlation coefficient, analysis of variance, Levene’s test, independent samples t-test and logistic regression analysis were used to analyse the results. Boys were more successful in the items of endurance (p < 0,05), manipulative skills and in school-specific item (p < 0,01). The girls were more successful in balance and rhythm and flexibility (p < 0,01). Girls got their best points in the item of flexibility, boys in the item of locomotors skills. Among boys’ strong correlation was found between the items of endurance and strength (r = 0,588, p < 0,01), endurance and school-specific item (r = 0,621, p < 0,01) and between balance and rhythm and flexibility (r = 0,504, p < 0,01). Among girls’ strong correlation was found between items of strength and locomotor skills (r = 0,548, p < 0,01). In the regression analysis, selection into the sports schools was explained best by the endurance item (Nakelgerke R² =0,40, p < 0,001). Even three items (endurance, flexibility and manipulative skills) could predict 89,2% of chosen applicants right (Nakelgerke R² =0,78, p < 0,001). Several items of the aptitude test measured the same domains of physical fitness and basic motor skills. Reducing the number of items from seven to three or four would cover a sufficiently wide range of motor skills and mobility measures while maintaining the fairness and discriminatory power of the test. This would also reduce the burden on candidates and measurers.