Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHartikainen, Sasu
dc.date.accessioned2012-10-25T10:47:20Z
dc.date.available2012-10-25T10:47:20Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1233374
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40087
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tutkittiin klassista musiikkia kuuntelevien ihmisten tapoja säädellä tunteitaan musiikinkuuntelun yhteydessä. Tutkimusongelmana oli selvittää aiemman tutkimuksen tunnistaman seitsemän mielialansäätelystrategian käyttöä etsien tyypillisiä säätelystrategioita sekä koko otoksen tasolla että kuuntelumäärältään, musiikkiharrastustaustaltaan ja musiikkipreferenssiltään erilaisilla klassisen musiikin kuuntelijoilla. Tutkimuksen aineisto (N=281) kerättiin internetissä toteutetulla kyselyllä loka-marraskuussa 2011. Iältään 14-77 -vuotiaiden musiikinkuuntelijoiden ryhmäeroja, säätelystrategioiden suosimista ja musiikkipreferenssiä selvitettiin kvantitatiivisilla menetelmillä tarkastellen muuttujien keskiarvoeroja t-testin ja varianssianalyysin avulla ja selvittäen muuttujien välisiä yhteyksiä korrelaatiotestein. Aineiston musiikkipreferenssimuuttujille suoritettiin myös pääkomponenttianalyysi. Perustuen tässä tutkimuksessa suosittuihin mielialansäätelystrategioihin klassisen musiikin kuuntelijoilla musiikin kuuntelemiseen liittyi sekä positiivisia tunnekokemuksia että negatiivisten tunteiden säätelemistä. Keskeisenä tutkimustuloksena koko otoksen tasolla kuuntelijat hakivat musiikista ennen kaikkea elämyksiä, mutta musiikista saatiin myös lohdutusta. Tuloksina nämä olivat jossain määrin odotettuja ja ymmärrettäviä aiemman tutkimuksen valossa. Varsinkin elämyksiin liittyviä tunnekokemuksia ja käyttäytymistä on aiemminkin yhdistetty klassisen musiikin kuuntelukonteksteihin. Musiikin kuunteluun liittyi tässä tutkimuksessa myös musiikin käyttämistä viihdykkeenä, mikä ei aiempien tutkimusten mukaan ole ollut mitenkään keskeinen klassisen musiikin kuunteluun liittyvä piirre. Tunteiden purkaminen oli ainoa säätelystrategia, johon suhtauduttiin kaikilta osin kielteisesti, mikä oli tuloksena ymmärrettävä ja alustavasti selitettävissäkin. Klassisen musiikin kuuntelun määrällä ei tämän tutkimuksen perusteella ollut merkittävää vaikutusta eri säätelystrategioiden käyttöön, mutta musiikkiharrastustaustalla oli. Musiikkia aktiivisesti harrastavilla, soittajilla ja laulajilla, korostui pelkästään musiikkia kuuntelevia enemmän musiikilliset elämykset ja eläytyminen, kun taas jälkimmäisillä korostui musiikilla elpyminen. Molempiin ilmiöihin löytyi tutkimuksessa mahdollinen selitys. Korrelaatiotestin perusteella tunteiden sääteleminen oli yhteydessä aineistossa eniten suosittuihin musiikin aikakausiin, ei kuitenkaan kaikilta osin. Mieltymys romantiikan ajan musiikkiin oli monipuolisesti kytköksissä eri strategioiden käyttämiseen, mutta yhtä suositun barokin preferenssi liittyi mielialansäätelyyn huomattavasti yksipuolisemmin ja heikommin. Vähiten kuuntelijat pitivät nykymusiikista, ja tätä preferenssiä ilmaisseet kuuntelijat eivät suosineet kuuntelussaan mielialansäätelyä. Makudimensioista tunteiden sääteleminen liittyi eri strategioiden suhteen monipuolisimmin barokin, klassismin ja romantiikan preferenssiä sisältävään dimensioon, mikä vahvisti aiempien tutkimusten huomiota siitä, että tunteiden sääteleminen olisi erityisesti kytköksissä tuttuun ja emootioiltaan selväpiirteiseen musiikkiin. Tutkimuksen päätännössä nostettiin esiin mahdollisena jatkotutkimusaiheena muun muassa elämysten ja lohdun hakemisen merkitysten tarkempi selvittäminen ja klassisen musiikin "easy listening" -käytön tutkiminen.
dc.format.extent88 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othermielialansäätely
dc.subject.othermusiikkipreferenssi
dc.subject.otherklassinen musiikki
dc.subject.othertaidemusiikki
dc.titleMusiikillisten tunteidensäätelystrategioiden tyypillisyys ja yhteys musiikkipreferenssiin klassisen musiikin kuuntelijoilla
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201210252784
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosMusiikin laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Musicen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusiikkitiedefi
dc.contributor.oppiaineMusicologyen
dc.date.updated2012-10-25T10:47:20Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3051
dc.subject.ysomieliala
dc.subject.ysotunteet
dc.subject.ysosäätely
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysotaidemusiikki


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot