Perfektiivisen aspektin esiintyminen suomalaisessa viittomakielessä

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani perfektiivisen aspektin esiintymistä suomalaisessa viittomakielessä. Perfektiivisellä aspektilla tarkoitetaan rajattua tapahtumaa, jossa jokin toiminta on päättynyt tai loppuun suoritettu.

Keskityn tutkielmassani kolmeen viittomaan: JO, VALMIS ja LOPPU. Rissanen on esittänyt näillä viittomilla voitavan ilmaista perfektiivistä aspektia suomalaisessa viittomakielessä. Suomalaisessa viittomakielessä esiintyvän perfektiivisen aspektin syvällisemmän tarkastelun puutteen vuoksi tutkielmani keskeisenä tavoitteena on selvittää, että ilmaistaanko viittomilla JO, VALMIS ja LOPPU perfektiivistä aspektia ja millaisissa tilanteissa ja viittomajärjestyksissä se voi tapahtua.

Tutkimusaineistoni koostuu neljästä videosta, joiden yhteiskesto on 35 minuuttia. Videot ovat Kuurojen Liiton tuottamaa materiaalia. Videoiden annotoinnissa ja analysoinnissa olen käyttänyt ELAN- ja Word-ohjelmia. Tutkimusaineistosta löytyneet JO, VALMIS ja LOPPU-viittomat on luokiteltu niiden viittomajärjestyksen (järjestys verbaalin suhteen) mukaan.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että perfektiivinen aspekti vaatii dynaamisen tilanteen. Perfektiivistä aspektia ilmaistessaan JO voi esiintyä ennen verbaalia, verbaalin jälkeen tai verbaaliin sulautuneena. JO ilmaisee mennyttä perfektiivistä aspektia, koska viittomaa käytetään pelkästään menneen ajan kontektissa. JO-viittomalla on myös muita merkityksiä, sillä se voi esimerkiksi ilmaista mennyttä aikaa tai merkitä adverbia ´jo´. VALMIS ja LOPPU esiintyvät ainoastaan verbaalin jälkeen perfektiivistä aspektia ilmaistaessa. VALMIS ja LOPPU voivat viitata myös tulevaan aikaan menneen ajan lisäksi. VALMIS pystyy myös kehittämään narratiivista aikaa. VALMIS edustaa selvimmin perfektiivistä aspektia suomalaisessa viittomakielessä ja viittoma muistuttaa edellä mainittujen piirteiden johdosta läheisesti amerikkalaisen viittomakielen FINISH-viittomaa.

Jatkossa on tutkittava laajemman aineiston avulla erityisesti JO-, VALMIS- ja LOPPU-viittomien fonologisten piirteiden, leksikaalisten variaatioiden ja muiden semanttisten merkitysten mahdollista vaikutusta perfektiivisen aspektin tulkintaan suomalaisessa viittomakielessä.