Osallistumisen iloa ja omia rajoja : eläkeläiset vapaaehtoistoiminnassa

Abstract

Tutkimuksen kohteena ovat eläkeläiset, jotka ovat osallistuneet Eläkeliiton Arjen ankkuritkurssille. Tutkimuksessa tarkastellaan vapaaehtoistoiminnan ja osallistumisen osaa ja merkitystä näiden eläkeläisten elämässä sekä kolmatta ikää ja aktiivista ikääntymistä näiden merkitysten kautta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on kansalaisyhteiskunnan ja aktiivisen kansalaisuuden käsitteet. Haastatteluihin osallistui kahdeksan henkilöä, joista seitsemän otettiin mukaan lopulliseen tutkimukseen. Tutkimuksessa mukana olleille eläkeläisille vapaaehtoistoiminta näyttää olevan harrastus, joka on antoisaa, mutta jonka kautta annetaan myös toisille. Keskeistä on, että vapaaehtoistoiminnan kuluttavalle puolelle on asetettava rajat. Vapaaehtoistoiminta ei saa viedä liiallisesti aikaa ja siihen osallistutaan oman jaksamisen rajoissa, mikä erottaa sen selvästi ansiotyöstä. Vapaaehtoistoiminnasta ja osallistumisesta ei saa tulla pakko. Osallistumista ja aktiivisuutta halutaan säädellä, koska liiallinen velvoittavuus ei olisi mielekästä. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen merkitysten valossa kolmas ikä näyttäytyy aikana, jota ei säätele aikataulut ja velvollisuudet. Kolmas ikä on aikaa, jolloin tehdään itselle tärkeitä asioita omien resurssien mukaan. Tutkimuksen eläkeläisten keskuudessa osallistumisen yleisesti ottaen katsotaan olevan hyvä asia yksilölle itselleen, mutta mielipiteissä korostuu myös se, ettei osallistuminen sovi kaikille. Osallistumisen vapaaehtoista luonnetta on tärkeää pitää yllä, mikä antaa mahdollisuuden monimuotoisen ikääntymisen arvostamiselle. Laajemman viitekehyksen kontekstissa tarkasteltuna kolmannen iän aktiivisuus ja osallistuminen näyttää sopivan hyvin muuttuneeseen aktiivisen kansalaisuuden ja vapaaehtoistoiminnan luonteeseen, missä korostuu kansalaisen omat intressit ja oma etu.

The purpose of this study was to research the meaning and the part of the voluntary work in the lives of senior citizens and view the third age and active ageing from this point of view. The senior citizens of this study took apart to the course of the voluntary work in Eläkeliitto ry. Theoretical background of this study consists of the concepts of civic society and civic activity. Eight people was interviewed for this study, but seven of those interviews was only used. It seems that for the senior citizens of this study voluntary work is a hobby. It’s important to keep the voluntary work enjoyable and constrict its draining side. Voluntary work shouldn’t take too much time and senior citizens of this study think that voluntary work should be done within the limits of individual’s own resources. In this way voluntary work is clearly different form employment. Activity and attendance have to be constricted, because obligation is not meaningful. When we view third age in the light of the voluntary work in senior citizens lives, it seems that timetables and obligations are not part of the third age. Third age is time for leisure and own interests in the limits of individual’s own resources. The senior citizens of this study seem to think that in general attendance is good for individuals in third age, but it shouldn’t be obligation. Voluntary nature of the attendance should be sustained, and this is a possibility for the diverse ways of ageing. In the wider context of this study active ageing in the third age seems to fit well in to the picture of the civic activity and voluntary work, where individuals own interests and goods are emphasized.