Foucaultilainen näkökulma kansalaisyhteiskuntaan : mihin sitä voi käyttää ja kannattaako se?
Tekijät
Päivämäärä
2011Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää Foucaultlaisen näkökulman soveltumista kansalaisyhteiskunnan tutkimiseen. Tarkoituksenani on selvittää, mitä Foucaultlaisella näkökulmalla tarkoitetaan kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen kontekstissa, analysoida Foucault’n roolia kansalaisyhteiskuntaa koskevassa keskustelussa ja eritellä näkökulmaan liittyviä ongelmia ja sen hyötyjä. Työn alussa keskityn Foucault’n omien ja työni kannalta olennaisten tekstien ja käsitteiden tarkasteluun. Keskeisiä käsitteitä ovat valta, hallinta, vastarinta ja vapaus, jotka Foucault’lle liittyvät toisiinsa olennaisesti. Koska valta on aina suhde, muuttuva jännite tai tila osapuolten välissä, kuuluu vastarinta valtaan sisäisenä elementtinä. Yksi keskeinen ja Foucault’n omien tutkimusten kannalta ehkä keskeisin piirre vallassa on, että se on tuottavaa. Subjektit syntyvät erilaisten valtasuhteiden seurauksena ja tätä subjektien tekemisen historiaa Foucault sanoo analysoivansa. Tarkastelemieni Foucaultlaisten teoreetikoiden teksteissä kansalaisyhteiskunta näyttäytyy yhtenä subjektien tekemisen paikkana. Foucault itse kirjoittaa kansalaisyhteiskunnasta lähinnä klassisen liberalismin analyysissaan, jossa hän kirjoittaa kansalaisyhteiskunnan olevan yksi liberaalin hallinnan rationaliteetin ilmentymä tai sen seurauksena, valtasuhteiden rajapinnoille syntynyt transaktionaalinen todellisuus. Foucault’n omien tekstien tarkastelusta siirryn tarkastelemaan Foucaultlaisesta näkökulmasta tehtyä tutkimusta, joka käyttää Foucault’n klassisen liberalismin analyysia tämän päivän ilmiöiden tarkasteluun ja uusliberalistisen hallinnan rationaliteetin analysointiin. Uusliberaali hallinta näyttää näiden tekstien perusteella olevan länsimaissa vallitseva rationaliteetin muoto, jonka olennaisena piirteenä on tuottaa autonomisia ja itsensä oikealla tavalla hallitsevia subjekteja. Tutkielmani johtopäätöksissä esitän, että näiden subjektiksi tekemisen tapojen kritisoiminen on Foucaultlaisen näkökulman vahvuus ja samalla vastaus kysymykseen näkökulman hyödyllisyydestä kansalaisyhteiskunnan tutkimisessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29711]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Learning, Philosophy, and African Citizenship
Holma, Katariina; Kontinen, Tiina (Palgrave Macmillan, 2022)This open access book discusses and addresses the compelling questions concerning the ideals of citizenship, the processes of learning to fulfill these ideals, and possibilities of education in fostering citizenship. Rather ... -
Contextualizing citizenship in Tanzania
Nguyahambi, Ajali M.; Chang’a, Haji H.; Matunga, Benta N.; Kilonzo, Rehema G.; Kontinen,Tiina (Routledge, 2020)This chapter describes selected features of the contemporary Tanzania that form the context for learning of citizenship in civil society. The chapter grasps the contextual conditions and circumstances of citizenship in ... -
Communities and Habits of Citizenship : Everyday Participation in Kondoa, Tanzania
Nguyahambi, Ajali M.; Kontinen, Tiina (Palgrave Macmillan, 2022)This chapter contributes to the debates concerning contextualized conceptualizations of citizenship. Based on the work of pragmatist philosopher John Dewey, it offers a definition of citizenship as constructed in everyday ... -
Osallistumisen iloa ja omia rajoja : eläkeläiset vapaaehtoistoiminnassa
Makkonen, Maiju (2008)Tutkimuksen kohteena ovat eläkeläiset, jotka ovat osallistuneet Eläkeliiton Arjen ankkuritkurssille. Tutkimuksessa tarkastellaan vapaaehtoistoiminnan ja osallistumisen osaa ja merkitystä näiden eläkeläisten elämässä sekä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.