Työn ja perheen yhteensovittamisen alkujuurilla : työn ja perheen yhteensovittamisongelman synty suomalaisessa yhteiskunnassa

Abstract

Työn ja perheen yhteensovittaminen ja siihen liittyvät ongelmat ovat monille ihmisille arkipäivää. Hyvin usein perhe jää toiseksi työn ja perheen välisessä taistelussa. Tämän työn tarkoitus on selvittää, mitkä suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet sen, että nykyään työn ja perheen yhteensovittaminen ja sen aiheuttamat ongelmat ovat yleisiä. Tutkimus keskittyy erityisesti yhteiskunnan muutokseen maatalousyhteiskunnasta teollisen yhteiskunnan ja palveluyhteiskunnan kautta informaatioyhteiskuntaan, hyvinvointivaltion syntymiseen sekä työssä ja perheessä kyseisinä ajanjaksoina tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkimuksen aineiston muodostavat aiemmin aiheesta tehdyt tutkimukset eli kyseessä on teoreettinen työ. Suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja edelleen kehittyneempiin yhteiskuntamuotoihin naisten työnteko kodin ulkopuolella lisääntyi. Tämä oli ensimmäinen askel kohti työn ja perheen yhteensovittamista ja sen mukanaan tuomia mahdollisia ongelmia Yhteiskunnan rakenteet muuttuivat, samoin työ ja sen tekemisen tavat. Hyvinvointivaltio pyrki helpottamaan kahden ansaitsijan perhemallia kehittämällä erilaisia työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia ratkaisuja. Varsinaisesti työn ja perheen yhteensovittaminen on noussut ihmisten tietoisuuteen nykyisessä informaatioyhteiskunnassa, jossa työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Työ vaatii sitoutumista, sillä se on kiireistä eikä sen tekemisellä välttämättä ole tiettyä aikaa tai paikkaa. Ihmisistä on tullut uraorientoituneita ja tavoitehakuisia, ja tällöin työn ja perheen välille voi syntyä ongelmia. Työn ja perheen yhteensovittamista ja sen ongelmia syntyy kahdella eri tasolla, yhteiskunnallisella tasolla ja yksilön oman valinnan tasolla. Yhteiskunnallisen tason tekijät ovat kokonaisvaltaisia ja laajoja rakenteita, ja yksilöllä ei käytännössä ole mahdollisuutta vaikuttaa niiden toimintaan. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi yhteiskunnan rakennemuutos, naisten työssäkäynti sekä osittain myös työn luonne. Yksilön oman valinnan tasolle kuuluvat ne tekijät, joilla yksilö itse aiheuttaa työn ja perheen yhteensovittamisongelmia. Näihin tekijöihin hänellä on vaikutusmahdollisuus.. Esimerkiksi yksilön arvomaailma erityisesti työn ja perheen osalta, mielipiteet ja prioriteetit kuuluvat tälle tasolle. Tasoja ei voi kuitenkaan ajatella irrallisina kokonaisuuksina, vaan ne ovat riippuvaisia toisistaan.