"Eihän se vaadi oikeestaan työltä ku sitä et se pysyis niinku raameissa" : diskurssianalyysi vanhempainvapaalta töihin palanneiden äitien työn ja perheen suhteesta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan vanhempainvapaalta töihin palanneiden äitien sekä näiden työnantajien henkilöstöhallinnon edustajien puhetta työn ja perheen suhteesta. Tutkimus asettuu keskusteluun työn ja perheen välisestä suhteesta ja tasapainosta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Clarkin (2000) työ-perhe-rajateoria, joka kuvaa työn ja perheen olevan kaksi erillistä aluetta ja ihmiset rajanylittäjinä, jotka siirtyvät alueelta toiselle tavoitteenaan näiden kahden alueen välinen tasapaino. Lisäksi teoriaviitekehyksenä käsitellään äidin itsevarmuutta sekä työpaikan tukea ja näiden vaikutusta työn ja perheen suhteeseen. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä haastattelusta, joissa noin viimeisen vuoden aikana töihin palanneet äidit sekä heidän edustamiensa organisaatioiden henkilöstöhallinnon edustajat puhuvat työn ja perheen suhteesta. Aineisto analysoitiin kuvailevan diskurssianalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tuloksina tulkittiin seuraavat diskurssit: vastuudiskurssi, tasa-arvodiskurssi, itsevarmuusdiskurssi, rajadiskurssi sekä sukupuoli- ja perheellisyysdiskurssi. Näihin diskursseihin tutustumalla on mahdollista lisätä tietoa äitien sosiaalisesta todellisuudesta koskien työn ja perheen yhteensovittamista sekä siitä, miten organisaatioiden henkilöstöhallinnon edustajat konstruoivat äideille tarjottavan tuen muotoja. Diskursseissa äidit kuvaavat eri tekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja perheen yhteensovittamiseen. Keskeisiä tekijöitä ovat vastuunotto, tasa-arvoinen vanhemmuus sekä itsevarmuus ja itsensä johtaminen. Äidit kuvaavat olevansa itsevarmoja ja keskeisiä rajanylittäjiä niin työn kuin perheen alueella, mikä voi rajateorian mukaan auttaa heitä saavuttamaan näiden kahden välisen tasapainon. Henkilöstöhallinnon edustajat puolestaan kuvaavat tekijöitä, joilla työnantajat tukevat äitejä työn ja perheen yhteensovittamisessa. Mielenkiintoista on se, että henkilöstöhallinnon edustajat kuvaavat useita työpaikan tuen muotoja, mutta äidit eivät tuo näitä juurikaan esille puheessaan.