Paremmaksi äidiksi : sisällönanalyysi huonosta äidistä 1920-luvun Kotiliesi-lehdessä

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella 1920-luvun Kotiliesi-lehden tuottamaa huonon äidin kuvaa. Tuon lisäksi esille niitä lehdessä esitettyjä avun ja tuen muotoja, joiden avulla naisia kasvatettiin ja valistettiin hyviksi äideiksi. Työni teoreettisena viitekehyksenä ovat äitiys ja naiseus 1920-luvun Suomessa. 1920-luvun Suomessa äitiys nähtiin naisen kansalaisvelvollisuutena. Hyvä äiti täytti paikkansa yhteiskunnassa hyödyllisenä, kunnon kansalaisena. Tutkimusotteeni on sosiaalis-konstruktiivinen, jonka mukaan yksilöt omaksuvat kielen kautta vallalla olevia merkityksiä ja kulttuurisia konventioita. Tällöin sekä tuotetaan että uusinnetaan sosiaalista todellisuutta. Tutkielmani aineisto käsittää Kotiliesi-lehdet vuodesta 1923 vuoteen 1929, yhteensä lehtiä kertyi tältä ajalta 168 kappaletta. Tutkielmani analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä. Keskiluokkainen perheihanne vahvistui vuosisadan alussa, jolloin korostui äidin tehtävä kodin ja perheen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Tätä tehtävää Kotiliesi-lehti toi esille valistavassa hengessä. Äidin ensisijaista paikkaa kodissa perusteltiin kansakunnan edulla. Myös muita, kodin ulkopuolisia, positioita äidille sallittiin tietyin ehdoin. Huono, taitamaton ja tietämätön perheenemäntä ei voinut toimia täysipainoisesti molemmissa rooleissaan, kotona ja kodin ulkopuolella, vaan tällöin hän oli vaarantamassa sekä perheen onnea että yhteiskunnan tulevaisuutta. Naisena ja äitinä olemiseen, mutta myös mahdollisuuksiin, heijastuivat sekä kansalaisuuden mukanaan tuomat odotukset että sosiaaliluokka. Tutkimani huono äitiys näyttäytyy aineistossani moniulotteisena. Äitiyteen kohdistettiin vuosisadan alussa suuria vaatimuksia. Äidin tuli pitää huolta itsestään, perheestään ja kodistaan ja lisäksi tuli huomioida kodin ja yhteiskunnan sidos. Huono äitiys paikantuu aineistossa kaikkiin näihin ulottuvuuksiin. Kotiliesi-lehti halusi yhdyssiteeksi kotitalouksien ja yhteiskunnan välille. Lehti uskoi valistuksen voimaan. Huonosta äidistä oli mahdollista muokkautua hyväksi, tai ainakin paremmaksi äidiksi. Valistuksen ja tuen avulla myös huonoista äideistä oli muokattava kansakunnan rakentajia 1920-luvun ideologian mukaisesti.