Horisontaaliset ja vertikaaliset päänliikkeet suomalaisessa viittomakielessä
Lataukset:
Tämä pro gradu -tutkimus tarkastelee suomalaisen viittomakielen päänliikkeitä. Päänliikkeet ovat osa
viitottujen kielten ei-manuaalista (ei käsillä tuotettua) artikulointia ja niillä on tutkitusti monenlaisia
funktioita viittomisessa yksittäisestä viittomasta aina tekstitasolle asti. Päänliikkeiden sisäisiä vaiheita ja
päänliiketyyppien välisiä eroja on tutkittu vain vähän, ja foneettisesta näkökulmasta ei juuri lainkaan. Tämä
tutkimus selvittää päänliikkeiden foneettista rakennetta, päänliikkeiden foneettis-fonologisia, kieliopillisia
ja tekstuaalisia funktioita sekä pään ja käsien liikkeiden välistä suhdetta.
Tutkimus on foneettiseen mittaustietoon perustuva ja foneettiseen deskriptioon pyrkivä tapaustutkimus.
Päänliikkeiden funktioita selvitettäessä viitekehyksenä toimii peruskielioppiteoria. Toisaalta tutkimuksessa
on myös tekstilingvistisiä sekä kieliteknologisia (tietokoneohjelman laskemaan mittaustietoon perustuva
foneettinen analyysi) ulottuvuuksia. Päänliikkeitä koskevia havaintoja suhteutetaan analyysissä
suomalaisesta sekä muista viittomakielistä julkaistuun lingvistiseen tutkimuskirjallisuuteen.
Tutkimuksen aineisto on noin yhden minuutin mittainen videomateriaali, jossa äidinkieleltään
viittomakielinen, kuuro henkilö kertoo nuorten suomalaisten kuurojen asenteista kuurojenyhdistysten
toimintaa kohtaan. Tutkimuksessa käytetään pääasiallisesti kahta analyysivälinettä: ELAN-ohjelmaa ja
SLMotion-ohjelmaa.
Pää liikkuu aineistossa kaiken kaikkiaan runsaasti. Vaikka pää ja dominoivan käsi ovat molemmat
aktiivisia viittomisen aikana, aineiston päänliikkeen ja manuaalisen liikkeen välinen korrelaatio on
tutkimuksen tulosten perusteella heikko. Aineiston kuusi päänliiketyyppiä ovat nyökkäys, nyökytys,
kääntöliike, kallistus, pudistus ja vertikaalinen listausliike. Nyökytys-, pudistus- ja listausliikkeet ovat
toistollisia liikkeitä, nyökkäys-, kääntö- sekä kallistusliikkeet taas yhdestä kolmeen liikevaihetta sisältäviä
kertaliikkeitä. Nyökytys- ja pudistusliikkeissä päänliike tyypillisesti ensin kasvaa ja sitten pienenee loppua
kohden. Aineiston päänliikkeet merkitsevät muun muassa toteamista, vakuuttelua, kieltoa,
topiikkilausekkeen ja sitä seuraavan kommenttiosan välistä siirtymää sekä tekstijakson alkua, ja ne
osallistuvat tekstin sidostamiseen viittomatilan merkityksellisen käytön välityksellä.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat aiheita jatkotutkimukselle muun muassa päänliikkeiden ja manuaalisten
liikkeiden keskinäisen ajoittumisen, päänliikkeiden vaiheiden kiihtyvyyden ja vauhdin, sekä päänliikkeiden
ja muun ei-manuaalisen artikuloinnin muodostamien prosodisten rakenteiden osalta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä
Jantunen, Tommi (Aalto-yliopisto, 2015)Artikkelissa käsitellään ei-manuaalisen prosodian ja syntaksin yhteispeliä suomalaisen viittomakielen lauserinnastusrakenteissa. Tietokonenäköpohjaisesti käsitellyn videoaineiston ja äidinkielisten viittojien tekemien ... -
Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä
Lappalainen, Niina (2014)Semanttiset roolit ovat kielentutkijoiden työkaluja tekojen ja niiden osallistujien analysointiin. Rooleja erotellaan niillä olevien ominaisuuksien mukaan, ja eri kielillä on ominaiset tapansa merkitä semanttisia rooleja. ... -
Perfektiivisen aspektin esiintyminen suomalaisessa viittomakielessä
Salonen, Juhana Kristian (2012)Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani perfektiivisen aspektin esiintymistä suomalaisessa viittomakielessä. Perfektiivisellä aspektilla tarkoitetaan rajattua tapahtumaa, jossa jokin toiminta on päättynyt tai loppuun ... -
Vauhti- ja taukosujuvuus suomalaisessa viittomakielessä
Sipronen, Suvi (2018)Tämän maisterintutkielman aiheena on sujuvuus suomalaisessa viittomakielessä. Puhuttujen kielten osalta aihetta on tutkittu runsaasti, mutta viitottujen kielten puolella sitä on lähinnä sivuttu esimerkiksi kielitaitoon ... -
Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä
Syrjälä, Henna (2018)Tämä pro gradu tarkastelee varsinaisten kysymysviittomien sijaintia hakukysymyslauseissa viittomakielisten viittomisessa. Suomalaisessa viittomakielessä on ristiriitaisia käsityksiä kysymysviittomien sijoittumisesta ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.