Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorVuorimaa, Susanna
dc.date.accessioned2012-07-23T12:32:45Z
dc.date.available2012-07-23T12:32:45Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1223759
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38253
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen suomalaisten lukiolaisten (n=20) ja yliopisto-opiskelijoiden (n=20) sekä ruotsalaisten lukiolaisten (n=20) ruotsinkielisten kertomusten rakennetta. Vertaan, miten suomalaiset toisen kielen oppijat ja ruotsalaiset ensikielen oppijat rakentavat kertomuksensa. Tutkimusmateriaali, joka koostuu 60 lyhyestä kirjoittajien omiin kokemuksiin perustuvasta kertomuksesta, on osa aineistoa, jota on kerätty Jyväskylän yliopiston toisen kielen oppimista käsittelevässä Topling-hankkeessa vuodesta 2010 alkaen. Tutkimukseni on pääasiassa laadullinen tekstinanalyysi, jossa käytän myös määrällisiä menetelmiä. Pohjaan analyysini labovilaiseen kertomusmalliin (Labov & Waletzky 2006 [1967]; Labov 1972), jonka mukaan kertomuksen rakenteeseen kuuluu kuusi elementtiä: abstrakti, orientaatio, toiminta, tulos, arviointi ja lopetus. Tavoitteena on selvittää, miten suuressa mittakaavassa ja missä järjestyksessä nämä kertomusosat esiintyvät aineistossani ja millaisia ne ovat luonteeltaan. Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki 60 kertomusta sisältävät taustoittavaa orientaatiota, tapahtumista kertovaa toimintaa ja kertomuksen tärkeyttä painottavaa arviointia. Kolme muuta kertomusosaa, alun tiivistävä abstrakti, seurauksista kertova tulos ja labovilainen kertomuksen lopetus, ovat puolestaan suhteellisen harvinaisia elementtejä. Täten voidaan todeta, että orientaatio, toiminta ja arviointi näyttävät kuuluvan kertomuksen syvärakenteeseen. Ensi- ja toisen kielen oppijoiden kertomusrakenteissa on havaittavissa tiettyjä eroja, jotka voidaan nähdä johtuvan lähinnä erilaisista kielellisistä valmiuksista, mutta myös henkilökohtaisista valinnoista, kuten aiheesta. Kyse on kuitenkin enemmän laadullisista kuin rakenteellisista seikoista, kuten erilaisten arviointityyppien käytöstä. Tämän tutkimuksen kirjoittajat rakentavat kertomuksensa pääpiirteittäin prototyyppisen rakenteen mukaisesti: valtaosa kertomuksista sisältää selkeän alun, keskikohdan ja lopun, joilla on oma funktionsa ja joita voidaan kuvata havainnollisesti Labovin kertomusmallin avulla.
dc.format.extent100 sivua
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othertextanalys
dc.subject.otherstrukturanalys
dc.subject.othermodersmålet
dc.subject.otherandraspråket
dc.subject.otherlabovilainen kertomusmalli
dc.subject.otherberättelsestruktur
dc.subject.otherLabov
dc.titleStrukturen hos narrativer skrivna av L1- och L2-inlärare av svenska : en textanalys baserad på Labovs narrativa modell
dc.title.alternativeTextanalys baserad på Labovs narrativa modell
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201207232118
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.date.updated2012-07-23T12:32:46Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysotekstianalyysi
dc.subject.ysorakenneanalyysi
dc.subject.ysoruotsin kieli
dc.subject.ysoäidinkieli
dc.subject.ysotoinen kieli


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot