Mångsidighet, insändarformalia och argument : jämförelse av insändare skrivna av finska och svenska språkinlärare

Abstract

Tänä päivänä on hyvin tärkeää osata ilmaista omia mielipiteitään ja pystyä perustelemaan ne vakuuttavasti muille. Oppilaat ja opiskelijat harjoittelevat ja kehittävät näitä taitoja kouluvuosiensa aikana. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka suomalaiset ja ruotsalaiset lukiolaiset sekä suomalaiset yliopisto-opiskelijat hallitsevat mielipidekirjoituksen rakenteen, millaisia argumentteja he esittävät ja miten he ne esittävät, sekä kuinka monipuolisia tekstejä he kirjoittavat verrattuna toisiinsa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kirjoittajat kirjoittivat tekstinsä ruotsiksi. Tutkimuksen perustana oli vertailu, jossa vertasin suomalaisten ja ruotsalaisten lukiolaisten mielipidekirjoituksia toisiinsa, sillä he ovat samanikäisiä, mutta kielellisesti eritasoisia, koska ruotsalaiset lukiolaiset saivat käyttää omaa äidinkieltään. Sen lisäksi vertasin ruotsalaisten lukiolaisten ja suomalaisten yliopisto- opiskelijoiden tekstejä toisiinsa, sillä ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat ovat ikänsä puolesta kypsempiä, sekä he ovat ruotsin kielen taidoiltaan suomalaisia lukiolaisia parempia ja näin ollen lähempänä ruotsalaisia lukiolaisia. Tutkimukseni analyysi koostui kolmesta pääkohdasta: tekstien monipuolisuudesta, joka käsitteli kirjoittajien taitoja kirjoittaa lauseita ja yhdistää ne virkkeiksi sekä käänteisen sanajärjestyksen käyttöä, argumentointitaidoista, eli kykyä esittää argumentteja ja motivoida ne, lukijan huomioonottamista ja kirjoittajan oman äänen kuuluviin tuomista. Sen lisäksi analysoin sisällön rakennetta, jossa pääpaino oli mielipidekirjoituksen rakenteen hallinnalla. Tuloksista ilmeni, että vertailtaessa suomalaisten ja ruotsalaisten lukiolaisten tekstejä toisiinsa, ovat äidinkielenään ruotsia puhuvat lukiolaiset kielenkäytössä suomalaisia lukiolaisia taitavampia. Sen sijaan ruotsia toisena kielenään käyttäneiden ruotsalaisten lukiolaisten ja suomalaisten lukiolaisten tulokset eivät eronneet suuresti toisistaan. Sen sijaan argumentointi- ja rakenneanalyysi, jotka eivät ole yhteen tiettyyn kieleen sidottuja, eivät paljastaneet juurikaan eroja ruotsalaisten ja suomalaisten lukiolaisten välillä. Vertailu suomalaisten yliopisto- opiskelijoiden ja ruotsalaisten lukiolaisten välillä toi esille sen, että yliopisto- opiskelijat kirjoittivat monipuolisempia tekstejä, jos tarkastellaan lauseiden ja virkkeiden määrää. Käänteisen sanajärjestyksen hallinta sen sijaan oli parempaa ruotsalaisilla lukiolaisilla. Argumentointitaidoista ruotsalaiset lukiolaiset toivat esiin oman äänensä paremmin, mutta yliopisto- opiskelijat perustelivat mielipiteitään paremmin. Retoristen keinojen käytössä ja argumenttien määrissä ei ollut ryhmien välillä merkittäviä eroja. Yllättävää oli, että ruotsalaiset lukiolaiset hallitsivat mielipidekirjoituksen rakenteen vanhempia yliopisto- opiskelijoita huomattavasti paremmin. Ikä ei näin ollen tarkoita, että kirjoittaja hallitsee kaikki kirjoittamisen osa- alueet paremmin.