Kunnallisen sosiaalityön asiakkaan aseman nykytila ja tulevaisuuskuvat

Abstract

Tutkimuksessa analysoidaan, millaisena kunnallisen sosiaalityön ja asiakkaan aseman nykytila näyttäytyy tällä hetkellä. Tarkoituksena on myös tarkastella sosiaalityön tulevaisuuskuvia. Tutkimus on toteutettu tulevaisuuden tutkimuksen periaatteiden mukaisesti ja aineistona on 17 kappaletta asiantuntijahaastatteluja. Asiantuntijoina on käytetty sosiaaliasiamiehiä sekä kunnissa työskenteleviä johtavia sosiaalityöntekijöitä. Tulosten perusteella kunnallisen sosiaalityön nykytilassa asiantuntijoita huolestuttavat erityisesti epäpätevät työntekijät ja työvoimapula, asiakkaiden heikentynyt tasa-arvo palvelujen saamisessa sekä kuntakeskeisen tehokkuusnäkökulman lisääntyminen. Positiivisena asiana nähtiin asiakkaiden parantunut kohtelu sekä asiakasmyönteisyyden lisääntyminen. Asiantuntijoiden mielestä vahvistunut lainsäädäntö ja sosiaaliasiamiestoiminta ovat tuoneet parannuksia asiakkaan asemaan. Sosiaalityön todennäköisessä tulevaisuuskuvassa kehityksen arveltiin jatkuvan nykytilan kaltaisella linjalla. Sosiaalityön tarpeen uskottiin kuitenkin kasvavan ja asiakkaiden muuttuvan entistä vaativammiksi. Toivottavassa tulevaisuuskuvassa haluttiin nähdä sosiaalityön arvostus uudella tasolla sekä paremmat resurssit ja mahdollisuudet työn ja tulosten tekemiseen. Asiantuntijat esittivät myös toiveen perusturvan nostamisesta sekä muiden sektoreiden yhteisvastuullisesta toiminnasta ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Olen jäsennellyt ja tulkinnut saamiani tutkimustuloksia siten, että olen kiinnittänyt huomiota erityisesti niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaan. Sosiaalityön asiakkaan asemaa olen tarkastellut tarkemmin käyttämällä Sointu Möllerin käsitteitä pimeänpuoli- ja päivänvalo- todellisuudet. Johtopäätöksinä esitän, että päästäkseen laatimaansa toivottavaan tulevaisuuskuvaan sosiaalityön tulee pyrkiä vaikuttamaan omaan toimintaansa, mutta aivan erityisesti painopistettä tulee suunnata toiminnan ulkoisiin reunaehtoihin ja niiden parantamiseen tähtäävään työhön. Välineeksi tähän ehdotan vaikuttamistyön ja asiakkaiden asioiden ajon lisäämistä. Tutkimuksen mukaan tällaiselle työotteelle olisi tilausta. Pelkän oman toiminnan parantamisen kautta sosiaalityön toivottava tulevaisuuskuva ei voi toteutua.