Juonellistamisen politiikka : tarinankerronta Irakin sodassa 2003
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa, kuinka tarina Irakin 2003 sodan käänteistä
muodostui julkisuuteen. Tutkimuksen näkökulma on suuren yleisön siinä mielessä, että
aineistona käytetään sanomalehtitekstejä liittyen kyseiseen sotaan. Toisaalta näkökulmana
ja lähtökohtana on narratiiviteoria, jonka kautta aineistoanalyysi kulkee. Tutkimuksen aineiston
muodostaa 2003 maalis-toukokuiden Helsingin Sanomat: tämän aikajakson lehdet
on käyty kokonaisuudessaan läpi.
Aluksi perehdytään narratiivin teoriaan työkalujen luomiseksi aineistoanalyysiä varten.
Tämän jälkeen tarinankerronta sidotaan sotaan käsittelemällä narraation mahdollisia funktioita
sodankäynnintaitona. Samalla keskustellaan sodan luonteesta ja sen muutoksista,
jotka myös tuovat tarinan tasolla uusia haasteita sotapolitiikkaan sekä tarinanmuodostukseen.
Itse aineistoanalyysi perustuu tarinan teoriaan sotateema huomioon ottaen: metodina
on yhtäältä tarinallisuuden aspektien tunnistaminen ja toisaalta tarinarakenteen kriittinen
tulkinta tosin olemisen mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Tämä on myös tarinankerronnan
poliittinen aspekti. Kun kerrotaan tarina, tehdään myös perustavia valintoja ja arvotuksia
itse tapahtumien luonteesta.
Aineistoanalyysi paljastaa, että Irakin sodan juoni oli valittu varman päälle. Asetelma oli
tuttu: sankari nujertaa roiston. Koko tarinan keskeisenä perusteluna olivat joukkotuhoaseet,
jotka toimivatkin sekä syynä koko tarinalle, että tarinan sitovana aineksena. Legitimaation
keinoina Irak -tarinassa toimivat rinnastukset sekä sanavalinnat. Meneillään ollut narratiivi
rinnastettiin yleisesti tunnettuihin legitiimeihin tarinoihin. Nimeämisen politiikka on myös
osa tarinankerrontaa: sanavalinnoilla pystytään määrittelemään tapahtumia ja asiantiloja,
jolloin ne myös asettuvat suhteisiin keskenään tuottaen juonta.
Aineistosta oli luettavissa myös tarinankerronnan poliittisuus: vaikka sodan juoni esiintyi
ainoana mahdollisuutena legitimiteetin muodostamiseksi, oli toisin olemisen mahdollisuus
olemassa. Valitut välttämättömyyden sanastot olivat osa juonirakennetta, joka sodalle syntyi:
tapahtumat usein näennäisesti muotoutuvat sellaisiksi, kuin miksi ne mielivaltaisesti
nimetään. Vaikka tapahtumien suhteet esitettiin tosiasioiksi, olivat ne vain valintoja suuresta
määrästä vaihtoehtoisia juonirakenteita. Tarina on siis kontingentti keino selvitä maailman
tarjoamasta kaaoksesta. Tässä tapauksessa tarinankerronnan funktiona oli juuri
kontingenssin verhoaminen. Sodan poliittisuutta kavennettiin poliittisella keinolla.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Tarina vie viestiä verkossa : sisällöntuottajien käsitteet ja merkitykset
Snellman, Heidi (2012)Tarinaan liittyy tutkimuskirjallisuuden perusteella toisistaan eroavia tutkimuspolkuja, joiden ytimessä tarinan merkitys organisaation viestinnässä tunnustetaan joko kokonaan tai osittain. Tutkimuksen tarkoituksena oli ... -
Storylines : politics, history and narrative from an Arendtian perspective
Guaraldo, Olivia (Jyväskylän yliopisto, 2001) -
Olipa kerran organisaatio : portfoliogradu organisaatiotarinoiden ihmeellisestä maailmasta
Hyvärinen, Miia (2015)Työn tarkoituksena on esitellä sekä muodoiltaan että käyttötavoiltaan erilaisia organisaatiotarinoita ja niiden rakentumista. Tavoitteena on antaa käytännön vinkkejä ja apua organisaatiotarinan konkreettiseen rakentamiseen ... -
Tarina tarinoiden takana : historiatietoisuus ja ajassa olemisen taito
Hiljanen, Mikko (Suomen Historiallinen Seura; Historian Ystäväin Liitto, 2020) -
Suomalaisen oppikirjan tarina osana yrityskuvan muodostumista : case Kustannusosakeyhtiö Otava Oy
Turpeinen, Kati (2013)Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa alakoulun opettajien käsityksiä tutkielmaa varten luodusta suomalaisen oppikirjan tarinasta ja Otavan yrityskuvasta. Lisäksi opettajilta tiedusteltiin mielipiteitä tarinoiden käytöstä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.