Die Sonderpädagogik an den finnischen und deutschen Grundschulen und in den Lehrerausbildungen

Abstract

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten eri tavoin Suomen ja Saksan peruskoulut sekä opettajankoulutus ottavat huomioon erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Valitsin vertailumaaksi Saksan, jossa PISA-tutkimusten antaman tulokset ovat olleet selvästi Suomea heikompia. Suomen tutkimustulokset ovat olleet maailman kärkitasoa. Erityisopetuksen määrä Suomessa on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt, mikä on myös vaikuttanut opettajan työn ja koulutuksen muuttumiseen. Saksalaisissa lähteissä erityisopetuksesta puhutaan paljon, mutta tarkoitus oli myös selvittää, miten erityisopetus näkyy saksalaisessa peruskoulujärjestelmässä. Tutkielman materiaali koostuu pääasiassa suomen- ja saksankielisestä tietokirjallisuudesta.

Tutkimus osoittaa, että suomalainen erityispedagogiikka on pitkälle kehittynyttä ja peruskouluissa erityisoppilaille tarjotaan monipuolista ja yksilöllistä tukea. Erityispedagogista tukea on mahdollista saada läpi koko peruskoulun. Kehittynyt tekniikka luokissa ja mahdollisuus yksilölliseen oppimateriaaliin mahdollistavat eriyttävän oppimisen omassa koululuokassa. Sekä luokanopettajien että aineopettajien koulutuksissa erilaiset oppijat ovat osana koulutusta. Erityisopettajan koulutus on vaativa ja pitkä. Suomessa pyritään noudattamaan inklusiivista ideologiaa, jonka mukaan jokaisella oppilaalla pitää olla mahdollisuus käydä kotiaan lähimpänä olevaa koulua oppilaan fyysisiin, psyykkisisiin tai muihin oppimiseen vaikuttaviin asioihin katsomatta.

Saksalaisessa peruskoulussa erityisopetukseen ei tutkimuksen mukaan panosteta samalla tavalla kuin Suomessa. Saksalaisissa lähteissä erityisoppilaalla tarkoitetaan pääasiassa sellaista lasta, jolla on jonkinasteinen kehitysvamma. Erityisoppilaille on perustettu erillisä erityiskouluja, joissa erityisopetusta on tarjolla ja jotka saattavat olla kaukana kotoa. Peruskoulun erityisopetuksesta puhuttaessa ei mainittu yleisimpien oppimiseen vaikuttavien vaikeuksien tukemista, kuten luki- tai keskittymishäiriö. Opettajankoulutus on Saksassa rakenteeltaan erilainen, mutta koulutuksen sisältö ja painoalueet verrattuna suomalaiseen opettajankoulutukseen ovat hyvin samankaltaisia.

Tutkimuksesta voi päätellä, että suomalainen peruskoulu ottaa erityistä tukea vaativat oppilaat saksalaista peruskoulua paremmin huomioon. Saksalainen koulutusjärjestelmä on jakutunut 15 osavaltion alueelle, joista jokainen voi itse vaikuttaa oman peruskoulunsa yksityiskohtiin, mikä vaikuttaa myös erityisopetuksen tasoon ja erilaisten oppilaiden huomioimiseen koulussa. Suomessa erityisopetuksen kehittäminen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen on helpompaa, koska asukkaita on vähemmän ja valtion alueella noudatetaan samaa peruskoulujärjestelmää.