Tämän kahden oppiaineen (saksan ja suomen) tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia tekstitaitokäsityksiä on esillä suomalaisessa ja saksalaisessa lukiotason äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjassa. Huoli nuorten luku- ja kirjoitustaitojen heikentymisestä ei ole ilmiö vain Suomessa, vaan siihen on havahduttu PISA-tutkimusten kautta myös muualla maailmassa. Internetin mukanaan tuomat valtaisat tekstimassat ovat nykyään lähes jokaisen saavutettavissa, eikä näiden tekstimassojen hallitseminen ole välttämättä niin helppoa ja yksinkertaista. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia, minkälaisten tekstien äärelle koulutus ohjaa oppilaita.
Tutkielman tavoitteeseen pyrin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1) Mitä genrejä suomalaisessa ja saksalaisessa oppikirjassa on esillä? 2) Mitä oppikirjojen teksteihin liittyviä reseptiivisiä ja produktiivisia taitoja harjoitellaan? Metodisesti tutkimus kuuluu teoriaohjaavan sisällönanalyysin piiriin, ja siinä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen tutk
imusote.
Aineisto koostuu suomalaisesta uuteen opetussuunnitelmaan sidotusta Särmä-oppikirjasarjasta (2016) ja saksalaisesta äidinkielen oppikirjasta Texte, Themen und Strukturen (TTS 2015). Suomenkielinen aineisto rajautuu lukion ensimmäisen kurssin sisältöihin: Särmän Harjoituskirjaan 1 ja Särmän tekstikirjaan niiltä osin kuin siihen harjoituskirjassa viitataan. Saksalaisesta oppikirjasta analysoidaan ensimmäisen vuoden materiaalista noin kaksi kolmasosaa. Tehtävistä analysoidaan vain oppikirjojen yleisimpien tekstilajien tehtävänannot: molempien oppikirjojen opetustekstitehtävät, Särmän mediatekstitehtävät ja TTS:n kaunokirjallisten tekstien tehtävät.
Analyysista käy ilmi, että Särmän tekstilajikirjo on suppeampi kuin TTS:n. Särmän neljä yleisintä tekstilajia ovat opetusteksti, mediateksti, tehtävänanto ja kuvituskuva, jotka yhdessä kattavat 81 % koko suomenkielisen aineiston tekstilajivalikoimasta. Tehtävänanto, opetusteksti ja kaunokirjallinen teksti kattavat taas TTS:ssä 59 % koko tekstilajikirjosta. Suomenkielinen oppikirja painottaa eritoten mediatekstejä, kun taas saksan oppikirja perinteisempiä kaunokirjallisia tekstejä.
Reseptiiviset ja produktiiviset taidot jakautuvat tehtävänannoissa suhteellisen tasaisesti lukuun ottamatta tehtäviä, jotka liittyvät opetusteksteihin Särmässä. Noin 80 %:ssa kaikista opetusteksteihin liittyvistä tehtävistä Särmässä harjoitutetaan pelkästään tiedonetsintää ja lukutaitoa. Oppikirjojen mediateksteihin ja kaunokirjallisiin teksteihin liittyvät tehtävät harjoittavat taas monipuolisesti erilaisia luku- ja kirjoitustaitoja, mutta niissä on selkeä yhteys lukion päättäviin ylioppilaskokeisiin, koska esimerkiksi erittely-, pohdinta- ja vertailutaidot ovat yleisimpien harjoiteltavien taitojen joukossa.
...
