Sprachen im Alltag eines multinationalen Konzerns : eine Fallstudie über die Verschmelzung eines finnischen und eines deutschen Unternehmens aus dem Sichtpunkt der Sprachstrategie und Mitarbeiterintegration

Abstract

Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten kulttuurienvälinen viestintäympäristö rakentuu kohdeyrityksessä sen suomalaisen pääkonttorin ja saksalaisen tuotantolaitoksen välillä. Viestintää pyritään aluksi hahmottamaan paikantamalla niitä viestinnän kanavia ja tapoja, joita kollegat käyttävät päivittäisessä työssään ylläpitääkseen yksiköiden välistä yhteistyötä. Lisäksi näitä kanavia ja viestinnän tapoja tarkastellaan niissä ilmenevien kielistrategioiden näkökulmasta. Lopuksi pyritään löytämään mahdollinen yhteys havaittujen kielipoliittisten käytäntöjen sekä yksiköiden välisen työntekijäintegraation välillä. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii organisaation kansainvälistymisen yleisiä teorioita sekä aiempaa tutkimustietoa monikansallisten organisaatioiden kielipolitiikasta. Teoria pyrkii myös löytämään yhteyksiä näiden kahden välillä sekä perustelemaan kieliaspektin keskeisyyttä organisaatiomuutoksessa. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus ja aineiston keruun välineenä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui kuusi suomalaisen konsernijohdon edustajaa sekä 11 saksalaisen tytäryhtiön työntekijää. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysin perusteella yksiköiden välisen viestinnän kanavia on useita ja ne yhdistävät eri työntekijäryhmiä sekä yksilöitä. Yksiköiden välisiä viestintäkanavia havainnoidaan olevan kahdenlaisia: kaikille avoimia sekä rajatun ryhmän viestinnän kanavia. Kaikille avoimiin viestintäkanaviin lukeutuvat yrityksen intranet sekä henkilöstön infotilaisuudet. Rajatun ryhmän viestintä tapahtuu sitä vastoin erilaisten sähköisten viestimien, kuten sähköpostin ja skypen välityksellä sekä erilaisissa kasvokkaisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Viestintäkanavia analysoitiin lisäksi niiden viestintäfunktion sekä työ-orientoituneisuuden valossa ja eroja eri kanavien välillä oli mahdollista havaita. Yrityksen taholta kielipoliittisesti kaikkein säädellyintä nähtiin olevan kaikille avointen kanavien viestintä, vaikkakin kielistrategisia käytäntöjä voitiin havaita myös muissa kanavissa. Kanaviin liittyvien kielivalintojen ja -käytäntöjen koettiin osaltaan mahdollistavan ja osaltaan rajoittavan yksiköiden välistä viestintää ja intagraatiota.