Samband mellan multipla intelligenser, inlärningsstilar och skolframgång i svenska och andra ämnen

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää mahdollisia yhteyksiä Gardnerin älykkyyksien, aistikanaviin perustuvien oppimistyylien ja koulumenestyksen ruotsissa ja muissa aineissa välillä. Tutkielma rajattiin koskemaan alkuperäistä seitsemää älykkyyden lajia (lingvistinen, visuaalis-spatiaalinen, loogis-matemaattinen, musikaalinen, kinesteettinen, interpersoonallinen ja intrapersoonallinen älykkyys) ja oppimistyylejä visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen ja taktiilinen. Koulumenestyksen mittarina käytettiin eri aineiden arvosanoja.

Tutkimusaineisto kerättiin kahden itsearviointitestin avulla, joista toinen käsitteli älykkyyksiä ja toinen oppimistyylejä. Aineisto koostui yhteensä 88 lukiolaisen ja yläkoululaisen vastauksesta, ja ne analysoitiin määrällisiä menetelmiä käyttäen. Tutkielmassa kartoitettiin vastaajien käyttämät oppimistyylit sekä älykkyysprofiilit. Mm. korrelaatioiden avulla tutkittiin mahdollisia yhteyksiä älykkyyksien ja oppimistyylien sekä näiden ja koulumenestyksen välillä. Pyrin myös selvittämään, mitkä älykkyydet ja oppimistyylit kuvaavat erilaisia oppijoita ja erityisesti erilaisia kieltenoppijoita.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että älykkyyksien ja oppimistyylien väliltä löytyy sekä positiivisia että negatiivisia korrelaatioita. Useimmat älyt korreloivat positiivisesti niiden aineiden arvosanojen kanssa, joiden voi olettaa liittyvän kyseiseen älykkyyteen, esimerkiksi musikaalinen älykkyys korreloi positiivisesti musiikin arvosanan kanssa. Oppimistyylien ja arvosanojen välillä ei ollut juurikaan merkittäviä korrelaatioita, mikä luultavasti johtuu siitä, että monella vastaajalla oli useampi vahva oppimistyyli. Erilaisia oppijoita tarkasteltaessa selvisi, että ns. hyvät oppilaat ovat useammin lingvistisesti, loogis-matemaattisesti ja intrapersoonallisesti älykkäitä verrattuna heikompiin oppijoihin, jotka puolestaan ovat useammin visuaalis-spatiaalisesti, musikaalisesti, kinesteettisesti ja interpersoonallisesti älykkäitä. Hyvät oppijat käyttävät myös muita useammin kaikkia aisteja oppiessaan. Vastaavia tuloksia saatiin myös kieltenoppijoiden kohdalla.

Tutkielmani osoittaa, että älykkyyksien, oppimistyylien ja koulumenestyksen välillä on havaittavissa joitakin yhteyksiä. Tuloksista käy kuitenkin myös ilmi, että tietyt älykkyydet ja oppimistyylit eivät ole tae opintomenestykselle. Jokainen oppii ja on älykäs omalla tavallaan ja tärkeintä onkin löytää ne keinot, joilla kaikki oppimisresurssit saadaan hyödynnettyä.