Referens och artikelbruk på olika CEFR-nivåer hos finskspråkiga universitetsstudenter : en jämförelse mellan svenska och engelska

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitelmien nominilausekkeita. Selvitän, kuinka yliopisto-opiskelijat hallitsevat nominilausekkeiden referenssikategoriat ja artikkelit Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) eri taitotasoilla ruotsin ja englannin kielessä. Otan selvää, mitkä referenssikategoriat ja artikkelit ovat vaikeita tai vastaavasti helppoja käyttää oikein EVK-tasoilla ja onko taitotasojen välillä tunnistettavissa tietty oppimispolku. Lisäksi tutkin mahdollisia samankaltaisuuksia ja eroja referenssikategorioissa ja artikkeleissa ruotsin ja englannin kielten välillä. Tutkielmani aineisto koostuu yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamista 120 kirjoitelmasta, joista 60 on ruotsin- ja 60 englanninkielisiä. Jokainen kirjoitelma on arvioitu EVK-taitokuvaimien periaatteita hyödyntäen siten, että ruotsin kielen aineisto sisältää taitotasot A2−B2 ja englannin aineisto taitotasot B1−C1. Lähestyn tutkimusongelmaa nominilausekkeen semanttisesta näkökulmasta, ja metodina on performanssianalyysin funktio-muoto -analyysi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä ruotsin- että englanninkielen oppijat pitivät geneerisiä ja epämääräisiä referenssikategorioita helpompina käyttää kuin määräisiä referenssejä. Artikkeleista selvästi helpoin oli nolla-artikkeli, ja määräisen ja epämääräisen artikkelin käyttö tuotti enemmän ongelmia taitotasosta riippumatta. Nominilausekkeen kompleksisuusaste vaikutti vain vähän artikkelien hallintaan. Analyysin perusteella referenssien ja artikkelien hallinnan tendenssit pysyivät suhteellisen samoina siirryttäessä taitotasolta toiselle, minkä takia selkeää oppimispolkua näille osa-alueille on EVK-tasoilta vaikea erottaa. On kuitenkin selvää, että referenssien ja artikkelien käyttö kehittyi siirryttäessä tasolta toiselle. Ruotsin ja englannin kielen vertailuanalyysi puolestaan osoitti, että kyseisten kielten referenssien ja artikkelien käytön tendenssit ovat suurimmaksi osaksi samanlaisia, vaikka eroja löytyi pienemmistä yksityiskohdista. Yleisesti voin todeta, että yliopistoopiskelijat hallitsevat ruotsin ja englannin referenssikategoriat ja artikkelit suhteellisen hyvin taitotasosta riippumatta.