Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorTuomola, Kiti
dc.date.accessioned2012-06-21T05:53:27Z
dc.date.available2012-06-21T05:53:27Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1218583
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38077
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoitus oli selvittää mahdollisia yhteyksiä Gardnerin älykkyyksien, aistikanaviin perustuvien oppimistyylien ja koulumenestyksen ruotsissa ja muissa aineissa välillä. Tutkielma rajattiin koskemaan alkuperäistä seitsemää älykkyyden lajia (lingvistinen, visuaalis-spatiaalinen, loogis-matemaattinen, musikaalinen, kinesteettinen, interpersoonallinen ja intrapersoonallinen älykkyys) ja oppimistyylejä visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen ja taktiilinen. Koulumenestyksen mittarina käytettiin eri aineiden arvosanoja. Tutkimusaineisto kerättiin kahden itsearviointitestin avulla, joista toinen käsitteli älykkyyksiä ja toinen oppimistyylejä. Aineisto koostui yhteensä 88 lukiolaisen ja yläkoululaisen vastauksesta, ja ne analysoitiin määrällisiä menetelmiä käyttäen. Tutkielmassa kartoitettiin vastaajien käyttämät oppimistyylit sekä älykkyysprofiilit. Mm. korrelaatioiden avulla tutkittiin mahdollisia yhteyksiä älykkyyksien ja oppimistyylien sekä näiden ja koulumenestyksen välillä. Pyrin myös selvittämään, mitkä älykkyydet ja oppimistyylit kuvaavat erilaisia oppijoita ja erityisesti erilaisia kieltenoppijoita. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että älykkyyksien ja oppimistyylien väliltä löytyy sekä positiivisia että negatiivisia korrelaatioita. Useimmat älyt korreloivat positiivisesti niiden aineiden arvosanojen kanssa, joiden voi olettaa liittyvän kyseiseen älykkyyteen, esimerkiksi musikaalinen älykkyys korreloi positiivisesti musiikin arvosanan kanssa. Oppimistyylien ja arvosanojen välillä ei ollut juurikaan merkittäviä korrelaatioita, mikä luultavasti johtuu siitä, että monella vastaajalla oli useampi vahva oppimistyyli. Erilaisia oppijoita tarkasteltaessa selvisi, että ns. hyvät oppilaat ovat useammin lingvistisesti, loogis-matemaattisesti ja intrapersoonallisesti älykkäitä verrattuna heikompiin oppijoihin, jotka puolestaan ovat useammin visuaalis-spatiaalisesti, musikaalisesti, kinesteettisesti ja interpersoonallisesti älykkäitä. Hyvät oppijat käyttävät myös muita useammin kaikkia aisteja oppiessaan. Vastaavia tuloksia saatiin myös kieltenoppijoiden kohdalla. Tutkielmani osoittaa, että älykkyyksien, oppimistyylien ja koulumenestyksen välillä on havaittavissa joitakin yhteyksiä. Tuloksista käy kuitenkin myös ilmi, että tietyt älykkyydet ja oppimistyylit eivät ole tae opintomenestykselle. Jokainen oppii ja on älykäs omalla tavallaan ja tärkeintä onkin löytää ne keinot, joilla kaikki oppimisresurssit saadaan hyödynnettyä.
dc.format.extent123 sivua
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherGardner, Howard
dc.titleSamband mellan multipla intelligenser, inlärningsstilar och skolframgång i svenska och andra ämnen
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201206211918
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.date.updated2012-06-21T05:53:28Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysoälykkyys
dc.subject.ysooppimistyylit
dc.subject.ysoruotsin kieli
dc.subject.ysoopintomenestys


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot