Show simple item record

dc.contributor.authorKurkela, Nina
dc.date.accessioned2012-06-07T11:49:33Z
dc.date.available2012-06-07T11:49:33Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1218263
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37997
dc.description.abstractPro gradu- tutkielmassani selvitin, minkälainen on lukion historian opetuksessa välittyvä kuva Suomesta eurooppalaisena valtiona. Tarkastelin mitä opetussuunnitelmat 1980-luvulta 2000-luvulle kertovat historian opetuksen tavoitteista ja mitä kerrotaan historian opetuksen vaikutuksesta oppilaan identiteettiin. Tutkin mikä on ollut opetuksen painopisteenä ja millaisia historian tulkintoja on haluttu virallisesti tukea ja millaisia arvoja historianopetukseen on liitetty. Tutkimukseni alkuperäislähteenä toimivat vuosien 1985, 1994 ja 2003 lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet sekä yhteensä 42 näiden opetussuunnitelmien perusteella Editan, WSOY:n ja Otavan julkaisemaa historian oppikirjaa. Lähestyin lähteitäni sisällönanalyysin keinoin. Vuoden 2003 opetussuunnitelmassa todetaan, että historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Historian opetukselle on siis myös eksplisiittisesti annettu tehtäväksi tuottaa eurooppalaista identiteettiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja taustana olivat historiatietoisuuden muodostuminen ja identiteetin, erityisesti eurooppalaisen identiteetin rakentuminen. Tutkimuksessa totesin, että 2000-luvun Suomessa historian opetuksen ”suuri kertomus” on muuttunut osin kansallisesta eurooppalaiseksi. Kansallisen historian ja läheisten suhteiden Pohjoismaihin korostamisesta on siirrytty kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana kohti kansainvälistyvää maailmaa ja alettu integroimaan Suomea osaksi sitä. Opetussuunnitelmat sekä oppikirjat ovat muuttuneet huomattavasti käsiteltävällä ajanjaksolla. Kansallinen historia ja kansallinen identiteetti eivät tietysti ole historian opetuksesta mihinkään hävinneet. Ihmisellä on myös useita erilaisia identiteettejä, joiden välillä voidaan liikkua riippuen kontekstista ja tilanteesta. Samanaikaisesti voi olla suomalainen ja eurooppalainen. Opetussuunnitelmat ja oppikirjat heijastelevat aina kulloisenkin yhteiskunnan tärkeinä pitämiä asioita sekä arvoja ja näin yhteiskunnalliset muutokset näkyvät niissä. Suurimmassa osassa tarkastelluista oppikirjoista eurooppalainen ja kansallinen ulottuvuus on erotettu toisistaan. Yleisesti voi todeta, että Euroopan integraatiosta on kerrottu 2000-luvulla kaikissa kirjoissa paljolti talouden, instituutioiden ja politiikan kautta. Voidaan myös todeta, että tarkastelluissa oppikirjoissa tuodaan vahvemmin esiin näkökohtia integraation ongelmallisuudesta kuin sen tuomista hyvistä puolista. Euroopan tulevaisuutta uhkaavat tarkastelluissa oppikirjoissa muun muassa huoli väestön ikääntymisestä, ympäristöongelmat sekä globalisaatio. Selkeänä Euroopan vastakohtana ja kilpailijana, ”toisena” kirjoissa esiintyy Yhdysvallat ja 2000-luvulle tultaessa myös kasvavat Aasian maat sekä islamilainen maailma. Käsityksiä eurooppalaisuudesta on tuotettu oppikirjoissa esimerkiksi kuvituksen kautta. Kustantajien välillä on tässä nähtävissä eroja. 2000-luvulla oppikirjoissa on yhdistetty menneisyyttä, nykyistä ja tulevaa ja luotu pohjaa historiatietoisuuden rakentumiseen esimerkiksi viitteillä televisiosarjoihin ja populaarikulttuuriin. Vuoden 1994 opetussuunnitelman mukaisissa kirjoissa taas esiintyy luonnollisesti paljon samoja kuvia, mutta niitä ei ole yhdistetty tämän päivän maailmaan. 1980-luvun kirjoissa kuvien käyttö kokonaisuudessaan on kovin erilaista, niissä ei tehdä siltaa nykypäivään kuten 2000-luvun kirjoissa. Tässä näkyy myös luonnollisesti se, että oppikirjat kuvaavat oman aikansa maailmaa ja kertovat ajan hengestä yhteiskunnassa.
dc.format.extent94 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherhistorian opetus
dc.subject.otheroppikirja
dc.subject.otheropetussuunnitelma
dc.subject.othersisällönanalyysi
dc.subject.otherhistoriatietoisuus
dc.subject.otheridentiteetti
dc.subject.othereurooppalaisuus
dc.subject.otherEuroopan integraatio
dc.subject.othereurooppalainen identiteetti
dc.titleEurooppalaista identiteetiä rakentamassa : lukion historian opetuksen luoma kuva Suomesta osana Eurooppaa 1980-luvulta 2000-luvulle
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201206071829
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.subject.methodSisällönanalyysi
dc.date.updated2012-06-07T11:49:33Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysoopetus
dc.subject.ysooppikirjat
dc.subject.ysoopetussuunnitelmat
dc.subject.ysohistoriatietoisuus
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysoeurooppalaisuus
dc.subject.ysointegraatio
dc.subject.ysoEurooppa


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record