Lapsi vuorohoidossa : perheiden kokemuksia vuorohoidosta ja lapsen temperamentista ryhmäperhepäivähoidossa
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten ja vanhempien kokemuksia vuorohoidosta sekä vanhempien ja lasten tulkintoja temperamenttipiirteistä vuorohoitoon sopeutumisessa.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vuorohoitoyksikkönä toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa. Tutkimukseen osallistui viisi perhettä ja kuusi 3–6 -vuotiasta lasta. Aineisto kerättiin vanhemmilta kotona täytettävillä kyselylomakkeilla, joista toinen koski vuorohoitoa ja toinen lasten temperamenttipiirteitä. Lapsilta aineisto kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla heitä ryhmäperhepäiväkodeissa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimus osoitti, että aikaisiin aamuhoitoihin lähteminen oli hankalaa, lapset olivat väsyneitä, he ikävöivät ja kaipasivat aikuisen ja kavereiden läsnäoloa. Leikit olivat rauhallisia aamun aikaisina tunteina. Iltahoitoon lähteminen oli helpompaa, mutta hoitopäivät saattoivat olla pitkiä ja lasten oli vaikea rauhoittua yöunille iltahoidon jälkeen. Myöhäisissä iltahoidoissa lapset olivat väsyneitä ja levottomia sekä leikit olivat hektisiä.
Tutkimus osoitti, että lapsista mukavinta vuorohoidossa oli kerran viikossa järjestettävä leikki- ja lelupäivä. Myös kaverit ja hoitajat olivat lapsille tärkeitä. Ikäviä asioita vuorohoidossa olivat muun muassa ikävöiminen ja kiusaaminen sekä päiväunet.
Tutkimus osoitti myös, että lasten ja vanhempien tulkinnat lasten aktiivisuudesta ja rytmisyydestä olivat samansuuntaisia. Tutkittavat lapset olivat liikunnallisesti aktiivisia ja heidän mielipuuhaansa vuorohoidossa oli ulkoilu ja jumppa. Rytmisyydeltään tutkittavat lapset olivat säännöllisiä vuorohoidosta huolimatta. Heidän unirytminsä kuitenkin häiriintyi jonkin verran vuorohoidon vaihtelevan rytmin takia.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että lapset tarvitsevat vuorohoidossa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista läsnäoloa eli aikuisen syliä, lapsen kohtaamista yksilöinä sekä yhdessä pelaamista ja leikkimistä lapsen kanssa. Iltahoidossa tarvitaan riittävästi aikuisia, jotta aikaa ja ohjausmahdollisuuksia olisi yhtä lasta kohden enemmän. Tutkimuksen mukaan myös temperamentiltaan erilaiset lapset tarvitsevat erilaista ja yksilöllistä huomiota vuorohoitoon sopeutumisessa.
...
Alternative title
Perheiden kokemuksia vuorohoidosta ja lapsen temperamentista ryhmäperhepäivähoidossaMetadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Pienen lapsen hyvinvointi vuorohoidossa
Loimuneva, Minna (2015)24 tuntia avoinna olevassa yhteiskunnassa yhä useammat vanhemmat tekevät vuorotyötä. Näiden vanhempien lapsille varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota vuorohoitoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia ... -
”Oottaminen on tylsää mut sitä pitää harjotella” : lasten kokemuksia vuorohoidossa järjestettävästä esiopetuksesta
Valtonen, Jutta (2023)Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten kokemuksia vuorohoidossa järjestettävästä esiopetuksesta. Tavoitteena oli selvittää ja kuvata lasten antamia merkityksiä vuorohoidossa järjestettävälle esiopetukselle ja heidän kokemuksiaan ... -
Pienten lasten hyvinvointi ja kuulumisen rakentuminen varhaiskasvatuksen vuorohoidossa
Salonen, Eija (Niilo Mäki Instituutti, 2021) -
Pienen lapsen temperamentin, päivähoitomuodon ja -viihtyvyyden välinen yhteys äidin arvioimana
Alanko, Maria (2018)Vanhemman tekemää päivähoitomuotoratkaisua perustellaan usein vanhemman työllä ja perheen taloudellisella tilanteella. Hoitomuotoratkaisun taustalla voi kuitenkin olla myös vanhemman käsitys siitä, mikä on sopivin ... -
Lasten vertaissuhteiden rakentuminen vuorohoidossa varhaiskasvattajien kuvailemana
Hellstén, Venla (2022)Yhteiskunta on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen lisääntymistä. Samalla vuorohoidon tarve kasvaa lasten osallistuessa varhaiskasvatukseen kaikkina vuorokaudenaikoina. ...