Att bedöma skriftliga färdigheter i svenska med hjälp av en nivåskala: hur skillnader mellan bedömare uppstår
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka neljä kokenutta kielitaidon arvioijaa arvioi suomenkielisen yläasteopiskelijan kirjoittaman ruotsinkielisen kirjoitelman käyttäen apunaan Opetushallituksen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Tavoitteena on selvittää, missä määrin arvioijat tukeutuvat taitotasoasteikkoon arvioidessaan kirjoitelmaa, millä asteikkoon kuuluvilla tai kuulumattomilla kriteereillä he useimmin perustelevat valintansa sekä miksi arvioijat arvioivat kirjoitelman eri tavoin.
Analysoitavaksi kirjoitelmaksi valittiin sellainen, jolle arvioijat määräsivät eri tasoja: kaksi päätyi A2.1:een, yksi A1.3:een ja yksi A2.2:een. Tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä haastatteluaineiston kvalitatiivista analyysia.
Tulokseksi saatiin, että kaikki arvioijat perustelivat tasovalintansa sekä sellaisilla kriteereillä, jotka kuuluivat tasokuvauksiin että sellaisilla perusteilla, jotka eivät suoranaisesti liittyneet taitotasoasteikkoon. Suuria eroja siinä, missä määrin arvioijat tukeutuivat tai eivät tukeutuneet taitotasoasteikkoon, ei ollut. Eroavaisuuksia syntyi lähinnä siinä, kuinka ratkaisevia asteikon ulkopuoliset kriteerit tietyn taitotason valinnalle olivat. Arvioijat perustivat tasovalintansa useimmin aikamuoto- ja verbintaivutusseikkoihin, ymmärrettävyyteen, virheisiin, sanastollisiin tekijöihin, alisteisten ja rinnasteisten lausetyyppien hallitsemiseen sekä muiden kielten siirtovaikutukseen. Huomattavaa on, etteivät sisällölliset tai kieliopilliset seikat hallinneet arvioijien perusteluja. Yleisimmin asteikon ulkopuolisista kriteereistä viitattiin siirtovaikutukseen, vaihtelevien lauserakenteiden käyttämiseen sekä ymmärrettävyyteen, joista jälkimmäiseen kaikki neljä arvioijaa tukeutuivat.
Eroavaisuudet taitotason määrittämisessä selittyvät sillä, että arvioijat tulkitsivat taitotasokuvauksia eri tavoin. Arvioijat myös painottivat vaihtelevassa määrin joko kirjoitelman vahvuuksia tai heikkouksia siten, että vahvuuksia painottavat arvioijat määräsivät kirjoitelmalle paremman taitotason kuin heikkouksia painottava. Mahdollista myös on, että yksi arvioijista jätti huomiotta sellaisen myönnytyksen taitotasokuvauksissa, joka oli ratkaiseva kolmen muun arvioijan ratkaisulle.
Tutkielman pääasiallinen päätelmä on, että vaikka arvioijat arvioivat kirjoitelman vaihtelevin taitotasoin, perustelivat he valintansa suhteellisen yhdenmukaisesti. Pienet erot tasokuvauksien tulkinnassa sekä vahvuuksien tai heikkouksien painottamisessa aiheuttivat kuitenkin sen, etteivät arvioijat olleet yhdenmukaisia annetun tason suhteen.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5311]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Skriftliga och muntliga färdigheter i undervisning av svenska som modersmål vid gymnasiet i Finland : en fallstudie
Reenilä, Karla (2016)Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia ruotsi äidinkielenä opetusta lukion pakollisilla kursseilla Suomessa kirjallisten ja suullisten taitojen näkökulmista. Tarkoituksenani oli selvittää, mitä opettajat painottavat ... -
Skriftliga språkkunskaper i A-svenska hos finska abiturienter på basis av processbarhetsteori
Hirvonen, Roni (2016)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suomenkielisten, ruotsin kielen pitkää oppimäärää opiskelevien abiturienttien kirjallista kielitaitoa lukio-opintojen loppuvaiheessa. Tutkimushenkilöt (n=12) olivat aloittaneet ... -
Skriftliga språkkunskaper i svenska hos finska universitetsstudenter enligt processbarhetsteorin
Maunumäki, Terhi (2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset kirjalliset ruotsin kielen taidot suomenkielisillä yliopisto-opiskelijoilla on. Tutkimuksen teoreettisena pohjana on käytetty Manfred Pienemannin prosessoitavuusteoriaa ... -
Behovet av färdigheter i svenska vid försäljning i ett finländskt teknikföretag
Sydänmaanlakka, Sini (2020)Kandidaatin tutkielmassani tutkin erään kaksikielisellä alueelle toimivan keskisuuren ICT-alan yrityksen ruotsin kielen käyttöä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Keskityn selvittämään, mitkä tekijät yrityksessä ... -
Pluralis i svenska : färdigheter och inlärningsstrategier hos åttondeklassare
Hänninen, Sylvi (2014)Tutkielma selvittää sitä, kuinka 8 – luokkalaiset osaavat ruotsin kielen monikkomuotoja lukuvuoden puolessa välissä ja minkälaisia oppimisstrategioita he käyttävät oikean monikkomuodon löytämiseksi. Myös käytetyn oppikirjan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.