Taiteidenvälisyys taidemuseoympäristössä : katsaus Ateneum-salin taiteidenvälisen toiminnan merkityksiin tekijöiden ja kävijöiden haastattelujen näkökulmasta
Tutkimus käsittelee Ateneumin taidemuseossa sijaitsevaa taiteidenvälistä esiintymistilaa, Ateneum-salia, jonka ohjelmistoprofiili keskittyy nykykulttuurin esittelyyn esimerkiksi musiikin ja esittävän taiteen kautta. Vuonna 1991 toimintansa aloittaneen Ateneum-salin taustalla vaikuttavat museopedagogiset tavoitteet. Erilaisten taiteidenvälisten esitysten kautta museokävijöille pyritään tarjoamaan uudenlaisia kokemuksia ja esimerkiksi mahdollisuus tutustua myös muihin taiteenlajeihin kuvataiteeseen keskittyvässä taidemuseossa.
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, millaisia erilaisia merkityksiä Ateneum-salin aktiivikävijät ja toiminnan suunnittelijat antavat taiteidenväliselle toiminnalle taidemuseokontekstissa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia käyntimotiiveja aktiivikävijöillä on ja tarjoaako taiteidenvälinen toiminta taidemuseolle jonkinlaista lisäarvoa kävijöiden näkökulmasta.
Tutkimuksen primääriaineistona toimivat Ateneum-salin aktiivikävijöiden ryhmähaastattelu sekä kolmen taiteidenvälisen toiminnan perustamisessa ja/tai suunnittelussa mukana olleen henkilön haastattelut. Tutkimus on toteutettu aineistolähtöisesti ja sen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii museokokemuksen rakentumiseen liittyvä malli, jota on sovellettu esimerkiksi aktiivikävijöiden haastatteluaineiston analyysiin.
Museoihin kohdistuu erilaisia, keskenään ristiriitaisiakin vaatimuksia, joihin nykymuseoiden on pystyttävä vastaamaan säilyttääkseen merkityksensä muuttuvassa maailmassa. Museotoiminnan keskiöön ovat siirtyneet kävijät. Tämän tutkimuksen haastatteluaineistoon nojaten voi todeta, että taiteidenvälinen toiminta on museoille hyödyllinen väline pyrittäessä vastaamaan kävijöiden erilaisiin toiveisiin ja tarpeisiin. Taiteidenvälisyys nähdään siitä huolimatta toisinaan lisäpalveluna esimerkiksi museon ydintoimintoina pidettyjen, kokoelmiin ja näyttelyihin liittyvien sisältöjen rinnalla. Laadukkaasti rakennetulla taiteidenvälisellä ohjelmistolla voidaan kuitenkin tukea museon sisältöjen monipuolisuutta sekä yksilöllisten kävijäsuhteiden rakentumista. Taiteidenvälisyys voi toimia välittäjänä vanhan taiteen ja nykykulttuurin välillä ja vaikuttaa myös museon julkisuuskuvaan.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Pelillisten elementtien käyttö Suomen museoissa vuonna 2021
Perttu, Soli (2021)Opinnäytetyö tarkastelee suomalaisten museonäyttelyiden yleisötyössä käytettäviä pelejä ja pelillistämisen elementtejä. Tutkimusmateriaali koostuu yleisötyöstä vastaaville museotyöntekijöille lähetetyn kyselyn vastauksista. ... -
Epämukava, transformatiivinen ja rohkea museo?
Viita-aho, Mari; Koistinen, Aino-Kaisa; Kosonen, Heidi; Matikainen, Minni; Turunen, Johanna; Vargas, Rita (Taidehistorian seura, 2023)Museot ovat historiallisesti toimineet identiteettien, normien ja valta-asetelmien rakentajina, tulkitsijoina ja muokkaajina. Nykypäivänä museoissa suhtaudutaan kuitenkin usein kriittisesti niiden historialliseen rooliin. ... -
Kävijät, kokijat, kokemukset: Museologinen tutkimus Siffin senioriklubista taidemuseon keskiössä
Hannula, Leena (Jyväskylän yliopisto, 2019) -
Amos Rexin opastusfilosofia : näkökulmia opastamiseen
Lorca, Elisa Wistuba (2020)Tiivistelmä – Abstract Maisterintutkielman tarkoituksena on tarkastella Amos Rex -taidemuseon opastusfilosofiaa, sen taustoja ja käytänteitä. Tämän esimerkin avulla pyrin tutkielmassa muodostamaan kokonaiskuvan museo-oppaan ... -
Äänioppaiden käyttö Suomen taidemuseoissa ja niiden vaikutus taiteen vastaanottoon
Aydin, Eija (2015)Tarkastelen tutkielmassani äänioppaiden käyttöä Suomen taidemuseoissa. Tutkimusmenetelmänä käytän kyselytutkimusta. Siitä saamallani aineistolla kuvaan ääniopastoimintaa taidemuseoissamme. Selvitän myös syitä, miksi ...