Mitä sinulle kuuluu? : lasten subjektiivisia kokemuksia omasta elämästään
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa sellaista lapsuutta koskevaa tutkimusta, jossa on kuultu itse lapsia. Päämääränä oli selvittää, miten lapset itse kokevat oman elämänsä ja millaiset asiat ovat lapsen elämässä tärkeitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten kokemuksia subjektiivisen hyvinvoinnin rakentumisen näkökulmasta. Hyvinvoinnin subjektiivista luonnetta pyrittiin lähestymään lasten turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten kautta.
Tutkimusaineisto on kerätty kahdessa osassa. Ensimmäinen tutkimusaineisto kerättiin 4–6 -luokkalaisilta lapsilta anonyymien kirjoitelmien muodossa keväällä 2010. Kirjoitelmien aiheena oli ”Mitä Sinulle kuuluu, miten Sinulla menee?”. Lisäksi tutkimuksessa tiedusteltiin tarkemmin lasten elämän tärkeitä asioita. Vastaajia oli 37, ja he kaikki olivat saman koulun oppilaita.
Toinen tutkimusaineisto kerättiin samoilta lapsilta keväällä 2011. Tällöin anonyymien kirjoitelmien aiheena olivat turvallisuuden ja turvattomuuden kokemukset. Lapset kirjoittivat aiheista ”Elämäni tuntuu tällä hetkellä turvalliselta, koska…” ja ”Elämäni tuntuu tällä hetkellä turvattomalta, koska…”. Vastaajia oli toisessa vaiheessa 38, ja he sijoittuivat vuosiluokille 5–7.
Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadulliselle tutkimukselle tyypillistä sisällönanalyysia. Aineiston analyysin ohjaavana teoriana toimi Vornasen (2001) määrittelemä lasten subjektiivisen hyvinvoinnin malli, jossa tyytyväisyys, onnellisuus ja turvallisuus muodostavat kolme hyvinvoinnin subjektiivista indikaattoria. Aineiston pohjalta päädyttiin kuitenkin sellaiseen aineistolähtöiseen ratkaisuun, joka nosti lapsen turvallisuuden kokemukset keskeisiksi tarkastelun kohteiksi.
Tutkimustulosten mukaan lasten hyvinvointiin vaikuttavat lasten saama perushoiva ja huolenpito, lasten sosiaalisten suhteiden laatu sekä lasten psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten itsetunto ja sosiaalinen arvostus. Hyvinvointi rakentuu tutkimusaineiston perusteella hierarkkiseksi kokonaisuudeksi, jossa lasten turvallisuuden kokemukset luovat pohjan onnellisuuden ja tyytyväisyyden kokemusten rakentumiselle.
Tutkimus osoitti lasten kuulemisen merkitykselliseksi heidän hyvinvointinsa edistämisen kannalta. Lapset tulee nähdä oman elämänsä asiantuntijoina, ja lasten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa on lisättävä. Pelkkä aikuisten määrittely sille, mikä on lapsille hyvää ja tärkeää, ei siis riitä, vaan itse lasta on kuultava.
...
Alternative title
Lasten subjektiivisia kokemuksia omasta elämästäänKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Äitien kokeman työstressin yhteys lasten subjektiiviseen hyvinvointiin
Hopeasaari, Anna; Taipalus, Janita (2017)Tässä tutkimuksessa tarkastelimme äitien kokeman työstressin yhteyttä lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Analysoimme myös äitien koulutustason yhteyttä työstressin kokemiseen sekä lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. ... -
Lapsella on oikeus osallisuuteen ja vaikuttamiseen : lasten ja nuorten osallisuuden toteutuminen lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatimisessa
Lönnbäck, Minna (2012)Vuonna 2008 voimaan astuneessa lastensuojelulaissa velvoitetaan kuntia tekemään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jolla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten hyvinvointia kunnassa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa ... -
Lapsen etu vai perheen oikeus : subjektiivisen päivähoito-oikeuden diskurssit päiväkodin johtajien, vanhempien ja lasten puheessa
Hiltunen, Sanna (2016)Subjektiivinen päivähoito-oikeus on aiheuttanut runsaasti kritiikkiä koko olemassaolonsa ajan. Järjestelmä on koettu yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, vaikka todellisuudessa vain murto-osa alle kouluikäisistä lapsista on ... -
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen piirissä olevien lasten näkemyksiä päiväkotiarjestaan
Savolainen, Amanda (2019)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen piirissä olevien lasten näkemyksiä päiväkotiarjestaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lapset kuvaavat päiväkodissa olemista suhteessa ... -
Lasten henkinen pahoinvointi yleisönosastokirjoituksissa
Jussila, Virve (2003)