Hoidon laatu ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointi tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Abstract

Tarkoitus ja kohde: Tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella hoidon laatua ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointia tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Lisäksi tarkasteltiin hoidon laadun ja hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.

Tutkimusmenetelmät: Tutkimus toteutettiin kysely-/haastattelututkimuksena kolmessa eri tehostetun palveluasumisen yksikössä, joista yksiköt yksi ja kolme yhdistettiin analyysivaiheessa yhdeksi yksiköksi asiakastyytyväisyyskyselystä yksikössä yksi saatujen vähäisten haastattelujen takia. Hoitajille jaettiin työhyvinvointikysely ja asiakkaille tehtiin haastattelu käyttäen strukturoitua haastattelulomaketta. Kaikille asiakkaille tehtiin ennen haastattelua Mini-Mental State Examination (MMSE), kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu testi. Katkaisupisterajana oli 15/30. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoitiin SPSS PAWS 18.0 Statistics -tilasto-ohjelmalla. Aineiston kuvailemiseksi muuttujista tarkasteltiin frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Yksiköiden välisiä tilastollisia eroja tarkasteltiin Khii-neliö-testillä riskitasolla p<0,05. Hoidon laadun ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä selvitettiin tarkastelemalla tutkimukseen osallistuneiden yksiköiden välisiä eroja asiakastyytyväisyydessä ja työhyvinvoinnissa.

Tulokset: Hoidon laatu oli kummassakin yksikössä melko hyvää tai hyvää. Hoitajia koettiin kiireen myötä olevan liian vähän. Asiakkaat olivat kuitenkin sitä mieltä, että hoitajat osaavat työnsä hyvin, kuuntelevat ja kohtelevat ystävällisesti. Myös hoitohenkilökunta itse oli tyytyväinen omaan työpanokseensa. Hoidon laatu ja työhyvinvointi olivat kuitenkin yksikössä kaksi hieman parempaa kuin yksikössä yksi.

Johtopäätökset: Hoidon laadun ja työhyvinvoinnin välillä on yhteys, mutta tässä tutkimuksessa erot olivat pieniä, joten vahvoja johtopäätöksia asian suhteen ei voida tehdä.