Palvelutalon hoitohenkilökunnan asenteet ikääntyvien ihmisten seksuaalisuutta kohtaan

Abstract

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Seksuaalisuus muuttuu ikääntyessä, mutta kyky ilmaista ja nauttia siitä saattavat säilyä. Hoitohenkilökunnan asennoituminen ikääntyvien seksuaalisuutta kohtaan vaikuttaa siihen, miten ikääntyvät ilmaisevat, toteuttavat ja kokevat seksuaalisuutensa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää miten palvelutalon hoitohenkilökunta asennoituu ikääntyvien seksuaalisuutta kohtaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää, onko hoitohenkilökunnan iällä, siviilisäädyllä, koulutuksella, työtehtävällä tai työkokemuksella yhteyttä heidän asenteisiinsa.

Tutkimusaineisto ja – menetelmät Tutkimukseen osallistui 12 Jyväskyläläistä palvelutaloa. Kyselyyn vastasi 144 henkilöä, joista 133:n vastaukset analysoitiin. Tutkimusaineisto kerättiin The Aging Sexuality Knowledge and Attitudes Scale (ASKAS) – mittarilla. ASKAS-mittari koostuu 26 väittämästä, joihin vastataan 5-portaisella Likert-asteikolla. ASKAS-mittarin kokonaispistemäärä vaihtelee välillä 26–130. Mitä matalammat pisteet, sitä positiivisempi on asennoituminen. Hoitohenkilökunnan sosiodemografiset tiedot selvitettiin kyselylomakkeella. ASKAS-kokonaispistemäärän yhteyttä sosiodemografisiin tietoihin tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella, t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysillä.

Keskeiset tulokset Alle 25-vuotiaiden hoitajien keskimääräinen ASKAS-pistemäärä oli 59.5 (SD 12.5), 26–35-vuotiaiden 51.4 (12.3), 36–45-vuotiaiden 46.0 (10.5) ja 46–55-vuotiaiden 50.4 (11.7) (p=0.011). Verrattuna esimiesten ASKAS-pisteiden keskiarvoon (39.9, 6.4), erosi hoitoavustajien keskiarvo (52.9, 16.2, p=0.018) ja perus/lähihoitajien keskiarvo (53.2, 11.7, p=0.001) siitä tilastollisesti merkitsevästi. Sairaan/terveydenhoitajien keskimääräinen pistemäärä (44.4, 12.5) erosi perus/lähihoitajien keskimääräisestä pistemäärästä (53.2, 11.7, p=0.017) tilastollisesti merkitsevästi. Perusasteen koulutuksen käyneiden ASKAS-pisteiden keskiarvo oli 56.3 (14.8), keskiasteen käyneiden 51.21 (11.9) ja korkeakoulun käyneiden 46.79 (12.7). Ryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Johtopäätökset Tutkimustulokset osoittavat, että palvelutalojen hoitohenkilökunta on suhteellisen positiivisesti asennoitunut ikääntyvien seksuaalisuutta kohtaan. Negatiivisempiin asenteisiin ovat yhteydessä nuori ikä ja hoitoavustajana tai perus/lähihoitajana toimiminen. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, miten hoitohenkilökunnan asennoituminen vaikuttaa ikääntyvien seksuaalisuuden kohtaamiseen.