"Of course that place is nowhere near this place" : comparing translations of wordplay in the subtitles of Buffy the Vampire Slayer

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään sanaleikkien kääntymistä televisiosarjan tekstityksissä. Sanaleikkien ja huumorin kääntäminen on haasteellista, sillä kääntämisen päälähtökohtana on yleensä informaation välittyminen, jolloin kielen muut puolet jäävät vähemmälle huomiolle. Sanaleikkien kääntämisen vertailun tässä tutkielmassa mahdollistaa nykyajan tapa tallentaa televisiossa esitetyt sarjat myös DVD-versioina. Tässä tutkielmassa vertaillaan Buffy Vampyyrintappaja- sarjan ( Buffy the Vampire Slayer) jakson tekstityksiä. Vertailun kohteena ovat alkuperäisessä dialogissa esiintyvät sanaleikit sekä niiden käännökset Suomen televisiossa esitetyn jakson tekstityksissä sekä DVD-version tekstityksissä. Käännösten vertailun mielekkyys on siinä, että televisiokäännökset ja käännökset DVD:tä varten ovat luonteiltaan erilaisia. Näiden kahden käännösten erilaisuus tai samankaltaisuus on tässä tutkielmassa tutkinnan pääkysymyksiä. Tässä tutkielmassa esitetyt kysymykset ovat 1) Onko sanaleikki kääntynyt suomenkielisiin tekstityksiin, 2) Ovatko käännösversiot samanlaisia vai erilaisia, ja jos ne eroavat, niin miten ne eroavat, ja 3) Miten ja missä tapauksissa sanaleikki kääntyy suomenkielisiin tekstityksiin. Tekstityksiä vertailtiin kohta kohdalta, aineistona oli jaksossa esiintyneet sanaleikit ja niiden suomenkieliset tekstitykset. Esimerkeissä olleita sanaleikkejä tarkasteltiin kolmen eri käännösmetodin, poiston, tiivistyksen ja uudelleenmuotoilun kannalta. TV-versiossa sanaleikit olivat useammin hävinneet käännöksessä kuin DVD-versiossa. Sanaleikeistä usein jäi käännökseen joku humoristinen osa, eli sanaleikki kokonaisuudessaan ei useinkaan kääntynyt suomenkielisiin tekstityksiin. Sanaleikki kääntyi yleensä parhaiten tekstityksiin silloin kun käännösmetodina oli käytetty uudelleenmuotoilua. Kulttuurispesifit sanaleikit kääntyivät huonoiten. Käännöksissä informaation välitys kielestä toiseen nousi pääosaan. Kielen esteettinen puoli, eli tässä tapauksessa sanaleikit, jäivät vähemmälle huomiolle. Analyysi osoitti, että sanaleikit hävisivät käännöksissä melko usein. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että DVD-käännöksessä sanaleikit säilyivät paremmin kuin TV- versiossa. Sanaleikkien yleinen säilyvyys oli kuitenkin melko hyvä, ainakin siltä osin, että useimmiten käännöksissä oli jäänyt joku humoristinen piirre esille. TV- ja DVD-versiot eivät eronneet toisistaan paljoakaan, käännökset olivat melko samantyylisiä. Erona käännöksissä nousi esille se, että TV-käännöksissä oli huomattavissa ajanpuute, sillä käännökset eivät olleet yhtä pitkälle ajateltuja kuin DVD-versiossa.