Les exercices et la méthodologie de la production orale dans la série de manuels Voilà!

Abstract

Monet kokevat, että koulussa ei opi puhumaan vieraita kieliä, kuitenkin juuri suullista kielitaitoa kaivattai-siin niin vapaa-ajalla kuin työssä kansainvälisissä viestintätilanteissa. Suullisen kielitaidon merkitykseen on kiinnitetty paljon huomiota viime vuosina, ja vuonna 2010 lukion A ja B1 -kielten kursseista yksi valinnai-nen kurssi muutettiin suullisen kielitaidon kurssiksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että kukaan oppisi viestimään suullisesti yhden kurssin avulla, ja olisikin tärkeää, että suullista kielitaitoa harjoitettaisiin jo-kaisella oppitunnilla. Suullisen kielitaidon jatkuva harjoittaminen sisältyy myös vahvasti Lukion opetus-suunnitelman perusteiden (2003) vieraiden kielten tavoitteisiin, jossa monen kurssin painopisteeksi onkin määritelty suullinen kielitaito.

Koska Suomessa kielten opetus, ja siten myös suullisen kielitaidon opetus, perustuu käytännössä ainoas-taan oppikirjoihin, tutkin työssäni Suomen kouluissa yleisimmin käytössä olevan Voilà ! –kirjasarjan oppi-kirjojen sekä opettajan oppaiden suullisen kielitaidon tehtäviä selvittääkseni, millaisia suullisen kielitaidon tehtäviä kirjasarja sisältää ja mitä menetelmiä suullisen kielitaidon opetuksessa käytetään. Arvioin myös, kuinka hyödyllisiä ja tehokkaita suullisen kielitaidon tehtävät ovat ja miten niiden määrä kussakin oppikir-jassa vastaa Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) painotuksia.

Tutkimuksestani selviää, että Voilà! –kirjasarja sisältää useita erityyppisiä suullisen kielitaidon tehtäviä ja niiden jakautuminen kirjoihin vastaa opetussuunnitelman mukaisia kurssien painotuksia. Kuitenkin valta-osa suullisen kielitaidon tehtävistä on melko mekaanisia, ja kaikista viestinnällisimpiä ja siten myös oppi-laille todennäköisimmin merkityksellisiä suullisen kielitaidon tehtäviä on hyvin vähän suullisen kielitaidon tehtävien kokonaismäärään verrattuna. Varsinkin sarjan kolmessa ensimmäisessä oppikirjassa on eniten mekaanisia ja ei-viestinnällisiä tehtävätyyppejä. Kuitenkin jo heti kielen opiskelun alusta lähtien voisi ja pitäisi olla nykyistä enemmän viestinnällisiä suullisen kielitaidon tehtäviä, ensiksi jotta oppilaat tottuvat heti käyttämään kieltä suullisesti, ja toiseksi, jotta he saisivat onnistumisen tunteita huomatessaan pysty-vänsä viestimään suullisesti jo kieliopintojen alkuvaiheessa.