"Pidättehän huolta, että se on ymmärrettävää viittomakieltä." : lukijan näkökulma viittomakielisiin verkkoteksteihin
Viittomakieli on perinteisesti edellyttänyt katsekontaktia ja fyysisesti samassa tilassa olemis-ta viittomakielisen viestin tuottajan ja vastaanottajan välillä. Tietoverkot tarjoavat viittoma-kieliselle viestinnälle foorumin, joka ei enää edellytä katsekontaktia. Tietoverkoissa tapah-tuva viestintä jättää viestin kielellisen ymmärrettävyyden arvioinnin yksinomaan viestin lähettäjälle. Viittomakielisen verkkoviestinnän haasteeksi on asettumassa se, millaista kieltä viittomakielisessä verkkoviestinnässä tulisi käyttää, jotta lukijat kokisivat sen helposti ymmärrettäväksi.
Tämä pro gradu tutkimus selvitti lukijan näkökulmaa viittomakielisiin verkkoteksteihin. Tutkimuksessa käytettiin viittä verkossa julkaistua viittomakielistä tekstiä ja niistä tehtyä kymmentä verrokkitekstiä. Tekstit esitettiin viidelle viittomakieliselle haastateltavalle, joiden tuli nimetä teksteistä helpoimmin ja vaikeimmin ymmärrettävät sekä esittää perustelut valinnoilleen. Viittomakieliset tekstit analysointiin käyttämällä Scott Liddellin näkemystä sijaisuudesta (surrogates), merkistä (tokens), poijusta (buoys) ja tilasta (space). Analysointi tehtiin käyttämällä ELAN-annotointiohjelmaa. Tutkimuksen lopuksi haastattelujen ja analysoinnin tuloksia verrattiin toisiinsa.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan esittää arvioita siitä, mikä vaikuttaa tekstin kokemiseen helposti tai vaikeasti ymmärrettäväksi. Ymmärrettävyyttä lisää, mikäli tekstissä on käytetty sijaisuutta, merkkiä ja poijuja. Lisäksi merkeillä tulisi aina olla tekstin sisällä ajallinen jatkumo.
Tämän tutkimuksen tuloksilla on merkitystä sekä arvioitaessa ja kehitettäessä viittoma-kielistä verkkoviestintää että kehitettäessä tulkkauksen laadun arviointia.
...
Alternative title
Lukijan näkökulma viittomakielisiin verkkoteksteihinKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29148]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
”Toinen rakkaista äidinkielistäni” : coda-aikuisten kielelliset asenteet suomen kieltä ja suomalaista viittomakieltä kohtaan
Aaltonen, Viola (2021)Kuurojen vanhempien kuulevat lapset, codat (engl. Children of Deaf Adults), ovat omaksuneet lapsuudessaan viittomakieltä ja puhuttua kieltä simultaanisti. Codat ovat kasvaneet vähemmistökielen ja enemmistökielen ympäröimänä. ... -
Suomalaista viittomakieltä omaksuvien 8-vuotiaiden lasten kerrontataidot SVK-NARRATI menetelmällä arvioituna
Pietarinen, Heta (2021)Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista viittomakieltä omaksuvien 8-vuotiaiden lasten kerrontataitoja ja tarkkaillaan ikäluokan sisällä esiintyvää variaatiota. Tarkastelun alla ovat erityisesti lasten tuottamien tarinoiden ... -
Kohti selkeämpää viittomista : miten viittomista muutetaan, kun keskustelukumppanina on vain vähän tai jollakin tapaa rajatusti suomalaista viittomakieltä osaava viittomakielinen henkilö?
Kontturi, Tarja (2022)Tutkielman aiheena on selvittää viittomisessa tapahtuvia muutoksia viitottaessa suomalaista viittoma-kieltä käyttävän henkilön kanssa, jolla on jollain tapaa rajoittunut suomalaisen viittomakielen taito. Aihe on tutkimuskentällä ... -
Suomalaista viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristön piirteet
Hanhikoski, Cecilia (2020)Maisteritutkielman tavoitteena on tutkia viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristön piirteitä ja sitä millaisissa tilanteissa lapset käyttävät suomalaista viittomakieltä ja muita kieliä. Tavoitteena on myös tutkia, ... -
Tunnetaidoista siivet elämään : viittomakieltä omaksuvien lasten opettajien kokemuksia tunnetaitojen opettamisesta
Laukkanen, Saara-Lotta (2023)Tutkielma käsittelee viittomakieltä omaksuvien lasten opettajien käsityksiä tunnetaidoista ja kokemuksia niiden opetuksesta. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät opettajien näkemysten mukaan vaikuttavat lasten tunnetaitojen ...