Venäläistaustaisten lasten arki ja monikulttuurinen identiteetti suomalaisessa päiväkodissa

Abstract

Pro gradu tutkimuksessa on selvitetty, millaiseksi venäläistaustaiset lapset kuvaavat arkensa suomalaisessa päiväkodissa. Toisin sanoen millaista on elää arkea kahden kulttuurin keskellä. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, mitä kaksikielisyys tuo venäläistaustaisten lasten päiväkodin arkeen ja millaisena heidän monikulttuuriset identiteettinsä näyttäytyvät suomalaisen päiväkodin arjessa.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on paikoin viitteitä fenomenologiseen lähestymistapaan. Aineistonkeruumenetelmä tutkimuksessa on ollut puolistrukturoitu haastattelu, jossa on erityisesti pyritty huomioimaan lapset haastateltavina. Haastattelu nimettiin toiminnalliseksi haastatteluksi, koska lapset saivat halutessaan osana haastattelua esitellä päiväkotiaan. Haastattelun lomassa annettiin tilaa myös muulle toiminnalle ja lasten leikille. Haastateltavia oli 10 ja he olivat 4-7-vuotiaita venäjänkielisiä lapsia. Haastattelut toteutettiin yksilö ja parihaastatteluina Jyväskylän alueella lasten päiväkodeissa. Parihaastatteluja oli yhteensä kaksi ja yksilöhaastatteluja kuusi. Haastatteluissa puhuttiin suomen ja/tai venäjän kielellä. Aineisto litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin tutkimusongelmittain aineistoa teemoittelemalla.

Tulosten perusteella venäläistaustaisten lasten arkea rytmittää kaksikielisyys. Arjen toiminta on pitkälti suomalaisen päiväkotitradition mukainen. Kulttuuriset erot nousivat aineiston perusteella hämmentävän vähän esiin, vaikkakin kulttuurisia pilkahduksia oli havaittavissa. Merkityksellistä aineiston perusteella on, että kavereiden puuttuminen herätti enemmän negatiivisia tuntemuksia kuin kaksikielisyys tai kielitaidottomuus. Merkityksellistä lapsille olivat kaverit, jotka he saattoivat mieltää leikkikavereikseen, eli kaverit, joiden kanssaan he omasta halustaan halusivat leikkiä. Tarkasteltaessa kaksikielisyyteen ja monikulttuurisen identiteetin rakentumiseen liittyviä tuloksia voidaan todeta lasten kokevan monikulttuurisen identiteetin kehityksen vaiheisiin liittyvää hämmennystä konkreettisimmillaan kielen kautta. Lapset ovat tietoisia erilaisuudestaan, vaikka se ei näyttäisi olevan aina arjen kanssakäymisessä merkityksellistä. Vertaissuhteilla ja aikuisilla sen sijaan on merkittävä rooli lasten myönteisten monikulttuuristen identiteettien kehittymisessä.