Venäläistaustaisten lasten arki ja monikulttuurinen identiteetti suomalaisessa päiväkodissa
Pro gradu tutkimuksessa on selvitetty, millaiseksi venäläistaustaiset lapset kuvaavat arkensa suomalaisessa päiväkodissa. Toisin sanoen millaista on elää arkea kahden kulttuurin keskellä. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, mitä kaksikielisyys tuo venäläistaustaisten lasten päiväkodin arkeen ja millaisena heidän monikulttuuriset identiteettinsä näyttäytyvät suomalaisen päiväkodin arjessa.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on paikoin viitteitä fenomenologiseen lähestymistapaan. Aineistonkeruumenetelmä tutkimuksessa on ollut puolistrukturoitu haastattelu, jossa on erityisesti pyritty huomioimaan lapset haastateltavina. Haastattelu nimettiin toiminnalliseksi haastatteluksi, koska lapset saivat halutessaan osana haastattelua esitellä päiväkotiaan. Haastattelun lomassa annettiin tilaa myös muulle toiminnalle ja lasten leikille. Haastateltavia oli 10 ja he olivat 4-7-vuotiaita venäjänkielisiä lapsia. Haastattelut toteutettiin yksilö ja parihaastatteluina Jyväskylän alueella lasten päiväkodeissa. Parihaastatteluja oli yhteensä kaksi ja yksilöhaastatteluja kuusi. Haastatteluissa puhuttiin suomen ja/tai venäjän kielellä. Aineisto litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin tutkimusongelmittain aineistoa teemoittelemalla.
Tulosten perusteella venäläistaustaisten lasten arkea rytmittää kaksikielisyys. Arjen toiminta on pitkälti suomalaisen päiväkotitradition mukainen. Kulttuuriset erot nousivat aineiston perusteella hämmentävän vähän esiin, vaikkakin kulttuurisia pilkahduksia oli havaittavissa. Merkityksellistä aineiston perusteella on, että kavereiden puuttuminen herätti enemmän negatiivisia tuntemuksia kuin kaksikielisyys tai kielitaidottomuus. Merkityksellistä lapsille olivat kaverit, jotka he saattoivat mieltää leikkikavereikseen, eli kaverit, joiden kanssaan he omasta halustaan halusivat leikkiä. Tarkasteltaessa kaksikielisyyteen ja monikulttuurisen identiteetin rakentumiseen liittyviä tuloksia voidaan todeta lasten kokevan monikulttuurisen identiteetin kehityksen vaiheisiin liittyvää hämmennystä konkreettisimmillaan kielen kautta. Lapset ovat tietoisia erilaisuudestaan, vaikka se ei näyttäisi olevan aina arjen kanssakäymisessä merkityksellistä. Vertaissuhteilla ja aikuisilla sen sijaan on merkittävä rooli lasten myönteisten monikulttuuristen identiteettien kehittymisessä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29685]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä maahanmuuttajalasten oman äidinkielen tukemisesta päiväkodissa
Hosionaho, Katariina; Pienimäki, Petra (2021)Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten suomalaisessa varhaiskasvatuksessa tuetaan maahanmuuttajalasten omaa äidinkieltä sekä millaista hyötyä oman äidinkielen tukemisesta on maahanmuuttajalapsille. Aineistonkeruu ... -
Musiikinopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia monikulttuurisessa koulussa : sukellus kahden monikulttuurisen yläkoulun musiikinopetuksen arkeen
Silfverberg, Raija (2011)Tutkimus käsittelee musiikinopetusta monikulttuurisissa kouluissa pureutuen kahden monikulttuurisen koulun musiikinopetuksen arkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan musiikinopetuksen roolia koulujen suvaitsevaisuus- ja ... -
Venäjänkielisten maahanmuuttajaopiskelijoiden kieli-identiteetti
Iskanius, Sanna (Jyväskylän yliopisto, 2006)Iskanius tutki lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien venäjänkielisten nuorten suhdetta venäjän ja suomen kieleen, venäläisyyteen ja suomalaisuuteen ja selvitti kielten käyttötilanteita ja kielitaitoa ... -
‘My identity as a foreigner in Jyväskylä’, shared by seven immigrant women.
Solidaki, Ilektra (2018)Finland is a society which has gradually and recently turned its homogeneous character of country towards a multicultural one. Thus, while the migration rates show upward trends, challenges constantly pressure the society ...