Towards intelligibility and shared understanding : co-construction of meaning in ELF interaction

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä vuorovaikutuksen keinoja puhujat käyttävät ymmärrettävyyden ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi keskusteluissa, joissa englanti toimii lingua francana (ELF) eli yhteisenä kielenä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten puhujien kesken. Tutkielman tavoitetta lähestytään etsimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten ELF-puhujat neuvottelevat ja luovat yhdessä merkityksiä sanoille vuorovaikutuksen aikana?, 2) Kuinka ymmärtämiseen (tai kuulemiseen) liittyvät ongelmat ratkaistaan keskustelussa? ja 3) Millä tavoin luovuutta hyödynnetään merkitysneuvotteluissa? Tutkimuksen metodina käytetään keskustelunanalyysia ja teoreettinen viitekehys muodostuu ELF-tutkimuksista. Aineistona tutkimuksessa on kaksi noin 1½ tunnin mittaista informaalia lounas-/illalliskeskustelua, joissa kansainväliset yliopisto-opiskelijat keskustelevat käyttäen englantia lingua francana. Keskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin keskustelunanalyysin menetelmin. Yksityiskohtainen analyysi keskittyy aineistosta nousseisiin keskustelujaksoihin, joissa tapahtuu merkitysneuvottelua useamman osallistujan kesken. Tutkielman tulokset osoittavat, että ELF-puhujat hyödyntävät korjausjäsennystä sekä luovaa kielenkäyttöä ymmärrettävyyden ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi keskustelussa. Puhujat tekevät aktiivisesti korjausaloitteen, mikäli jokin sana vaatii varmistusta tai täsmennystä. Korjausjaksojen avulla ymmärryksen (ja kuulemisen) ongelmat saadaan useimmiten ratkaistua välittömästi niiden tullessa ilmi ja sanojen merkityksistä neuvotellaan sujuvasti. Puhujat myös muodostavat yhdessä sanoille merkityksiä luovan kielenkäytön avulla eli he esimerkiksi keksivät omia ilmaisuja tai uusia merkityksiä jo olemassa oleville sanoille, hyödyntävät kiertoilmaisuja ja myös käyttävät omaperäisiä sanoja yhteisesti. Tyypillisesti sanojen merkitys rakentuu puheessa ja täsmentyy seuraavien vuorojen aikana, eikä luovaa kielenkäyttöä lähdetä korjaamaan, mikäli ymmärrettävyys säilyy. Keskustelun osallistujat eivät näytä suhtautuvan korjausjaksoihin tai luovaan kielenkäyttöön ongelmallisina, vaan jatkavat keskustelua sujuvasti eteenpäin merkitysneuvottelujen jälkeen tai jopa niiden lomassa. Tutkimuksessa nousi esille myös kontekstin merkittävyys sanojen merkitysten luomisessa ja ymmärrettävyyden saavuttamisessa.