Towards intelligibility and shared understanding : co-construction of meaning in ELF interaction
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä vuorovaikutuksen keinoja puhujat käyttävät ymmärrettävyyden ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi keskusteluissa, joissa englanti toimii lingua francana (ELF) eli yhteisenä kielenä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten puhujien kesken. Tutkielman tavoitetta lähestytään etsimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten ELF-puhujat neuvottelevat ja luovat yhdessä merkityksiä sanoille vuorovaikutuksen aikana?, 2) Kuinka ymmärtämiseen (tai kuulemiseen) liittyvät ongelmat ratkaistaan keskustelussa? ja 3) Millä tavoin luovuutta hyödynnetään merkitysneuvotteluissa? Tutkimuksen metodina käytetään keskustelunanalyysia ja teoreettinen viitekehys muodostuu ELF-tutkimuksista. Aineistona tutkimuksessa on kaksi noin 1½ tunnin mittaista informaalia lounas-/illalliskeskustelua, joissa kansainväliset yliopisto-opiskelijat keskustelevat käyttäen englantia lingua francana. Keskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin keskustelunanalyysin menetelmin. Yksityiskohtainen analyysi keskittyy aineistosta nousseisiin keskustelujaksoihin, joissa tapahtuu merkitysneuvottelua useamman osallistujan kesken. Tutkielman tulokset osoittavat, että ELF-puhujat hyödyntävät korjausjäsennystä sekä luovaa kielenkäyttöä ymmärrettävyyden ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi keskustelussa. Puhujat tekevät aktiivisesti korjausaloitteen, mikäli jokin sana vaatii varmistusta tai täsmennystä. Korjausjaksojen avulla ymmärryksen (ja kuulemisen) ongelmat saadaan useimmiten ratkaistua välittömästi niiden tullessa ilmi ja sanojen merkityksistä neuvotellaan sujuvasti. Puhujat myös muodostavat yhdessä sanoille merkityksiä luovan kielenkäytön avulla eli he esimerkiksi keksivät omia ilmaisuja tai uusia merkityksiä jo olemassa oleville sanoille, hyödyntävät kiertoilmaisuja ja myös käyttävät omaperäisiä sanoja yhteisesti. Tyypillisesti sanojen merkitys rakentuu puheessa ja täsmentyy seuraavien vuorojen aikana, eikä luovaa kielenkäyttöä lähdetä korjaamaan, mikäli ymmärrettävyys säilyy. Keskustelun osallistujat eivät näytä suhtautuvan korjausjaksoihin tai luovaan kielenkäyttöön ongelmallisina, vaan jatkavat keskustelua sujuvasti eteenpäin merkitysneuvottelujen jälkeen tai jopa niiden lomassa. Tutkimuksessa nousi esille myös kontekstin merkittävyys sanojen merkitysten luomisessa ja ymmärrettävyyden saavuttamisessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Constructing knowledge : epistemic practices in three television interview genres
Koskela, Heidi (University of Jyväskylä, 2011)This study analyses epistemic practices in broadcast television interviews, focusing on three different interview genres: celebrity interviews, sports interviews and political interviews. In the analysis I examine the ... -
Teaching the pronunciation of English as an international language : suggestions for constructing a syllabus for Finnish learners
Hietanen, Hilla (2012)Kieltä ei voi puhua ääntämättä sitä, minkä vuoksi ääntäminen luonnollisesti kuuluu osaksi vieraan kielen oppimista ja opettamista. Ääntämisen kuten minkä tahansa kielen osa-alueen opettaminen perustuu valittuun malliin ja ... -
"Kyl me ollaan enkulla pärjätty" : Understanding the importance of corporate language policies – the context of a local Finnish company with a strategy to become international by learning English
Nieminen, Jasu (2022)Englannin kielen käytto lingua francana eli yleisenä yhteisenä kielenä on lisääntynyt ympäri maailmaa. Englannin kielen taitoa pidetään työelämässä ja työpaikoilla merkittävänä taitona niin yksittäisten henkilöiden kuin ... -
Constructing shared understanding and common epistemic grounds in BELF-mediated work meetings
Bertel, Elina (2015)Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa keinoja, joiden avulla monikulttuurisen yrityksen työntekijät käsittelevät puhumisen ja ymmärryksen ongelmia viikkopalavereissa, joissa käytetään englantia yhteisenä työkielenä (BELF). ... -
English language needs and language proficiency of academic professionals as a basis for developing language training : a case study of environmental researchers
Ekola, Tytti (2016)Suomalainen työelämä on monilla aloilla kansainvälistynyt ja sen myötä työtekijöiden kielitarpeet ovat lisääntyneet. Erityisesti tieteellisen tutkimuksen tekeminen vaatii tekijältään laadun ylläpitämiseksi kansainvälistä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.