Luokanopettajien empaattisuus ja sen yhteydet työssä koettuun myötätuntouupumukseen sekä myötätuntotyytyväisyyteen

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin luokanopettajien itsearvioinneissaan ilmaisemaa empaattisuuden tasoa ja sitä, eroavatko naiset ja miehet toisistaan empatian suhteen. Lisäksi tutkittiin opettajien työssään kokemaa myötätuntouupumusta, joka tässä tutkimuksessa koostuu työuupumuksesta ja sekundaarista traumaattisesta stressistä, sekä myötätuntotyytyväisyyttä. Tutkimuksessa selvitettiin myös empatian yhteyttä näihin ilmiöihin. Taustatekijät (sukupuoli, työssäolovuodet, työmäärä, lomautus) huomioitiin ilmiöiden tarkastelussa. Myötätuntouupumusta ja -tyytyväisyyttä opettajien keskuudessa on aikaisemmin tutkittu hyvin vähän ja kyseessä on nuori tutkimusala myös kansainvälisellä tasolla. Aineisto (N = 182) kerättiin verkkokyselylomakkeella syyskuussa 2010 ja se analysoitiin tilastollisin menetelmin. Vastanneista luokanopettajista 77 % oli naisia. Naisten ja miesten osuudet aineistosta noudattivat luokanopettajien valtakunnallista sukupuolijakaumaa. Opettajat olivat työskennelleet ammatissaan 1–39 vuotta ja he arvioivat tekevänsä töitä keskimäärin 32 tuntia viikossa. Viimeisen vuoden aikana oli ollut lomautettuna 18 % vastanneista. Lähes puolet luokanopettajista osoitti vastauksissaan keskimääräistä korkeampaa (36 %) tai erittäin korkeaa (13 %) empatiakykyä. Vastausten perusteella naiset olivat miehiä empaattisempia. Myötätuntouupumusta kuvaa parhaiten tilanne, jossa työuupumus ja sekundaari traumaattinen stressi on korkeaa samalla, kun myötätuntotyytyväisyys on keskimääräistä tai alhaista. Vastanneista 6 % täytti nämä myötätuntouupumuksen kriteerit. Tämän lisäksi 17 % opettajista osoitti pelkän työuupumuksen merkkejä. Tutkimuksen tulosten mukaan noin viidesosa opettajista koki korkeaa myötätuntotyytyväisyyttä ilman, että vastaukset olisivat viitanneet korkeaan työuupumukseen tai sekundaariin traumaattiseen stressiin. Empatia oli yhteydessä opettajien kokemaan työuupumukseen siten, että korkea empatiakyky ennusti matalaa työuupumusta. Myötätuntotyytyväisyyttä se taas selitti niin, että empaattisuuden lisääntyessä myös myötätuntotyytyväisyys kasvoi. Tämän tutkimuksen mukaan empatia ei kuitenkaan ollut yhteydessä opettajien kokemaan sekundaariin traumaattiseen stressiin. Tulos on osittain ristiriidassa ilmiötä koskevan teorian kanssa.