Show simple item record

dc.contributor.authorNironen, Laura
dc.date.accessioned2011-03-10T20:55:47Z
dc.date.available2011-03-10T20:55:47Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1153711
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26659
dc.description.abstractTutkimuksessa selvitettiin luokanopettajien itsearvioinneissaan ilmaisemaa empaattisuuden tasoa ja sitä, eroavatko naiset ja miehet toisistaan empatian suhteen. Lisäksi tutkittiin opettajien työssään kokemaa myötätuntouupumusta, joka tässä tutkimuksessa koostuu työuupumuksesta ja sekundaarista traumaattisesta stressistä, sekä myötätuntotyytyväisyyttä. Tutkimuksessa selvitettiin myös empatian yhteyttä näihin ilmiöihin. Taustatekijät (sukupuoli, työssäolovuodet, työmäärä, lomautus) huomioitiin ilmiöiden tarkastelussa. Myötätuntouupumusta ja -tyytyväisyyttä opettajien keskuudessa on aikaisemmin tutkittu hyvin vähän ja kyseessä on nuori tutkimusala myös kansainvälisellä tasolla. Aineisto (N = 182) kerättiin verkkokyselylomakkeella syyskuussa 2010 ja se analysoitiin tilastollisin menetelmin. Vastanneista luokanopettajista 77 % oli naisia. Naisten ja miesten osuudet aineistosta noudattivat luokanopettajien valtakunnallista sukupuolijakaumaa. Opettajat olivat työskennelleet ammatissaan 1–39 vuotta ja he arvioivat tekevänsä töitä keskimäärin 32 tuntia viikossa. Viimeisen vuoden aikana oli ollut lomautettuna 18 % vastanneista. Lähes puolet luokanopettajista osoitti vastauksissaan keskimääräistä korkeampaa (36 %) tai erittäin korkeaa (13 %) empatiakykyä. Vastausten perusteella naiset olivat miehiä empaattisempia. Myötätuntouupumusta kuvaa parhaiten tilanne, jossa työuupumus ja sekundaari traumaattinen stressi on korkeaa samalla, kun myötätuntotyytyväisyys on keskimääräistä tai alhaista. Vastanneista 6 % täytti nämä myötätuntouupumuksen kriteerit. Tämän lisäksi 17 % opettajista osoitti pelkän työuupumuksen merkkejä. Tutkimuksen tulosten mukaan noin viidesosa opettajista koki korkeaa myötätuntotyytyväisyyttä ilman, että vastaukset olisivat viitanneet korkeaan työuupumukseen tai sekundaariin traumaattiseen stressiin. Empatia oli yhteydessä opettajien kokemaan työuupumukseen siten, että korkea empatiakyky ennusti matalaa työuupumusta. Myötätuntotyytyväisyyttä se taas selitti niin, että empaattisuuden lisääntyessä myös myötätuntotyytyväisyys kasvoi. Tämän tutkimuksen mukaan empatia ei kuitenkaan ollut yhteydessä opettajien kokemaan sekundaariin traumaattiseen stressiin. Tulos on osittain ristiriidassa ilmiötä koskevan teorian kanssa.
dc.format.extent77 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherluokanopettaja
dc.subject.otherempatia
dc.subject.othermyötätuntouupumus
dc.subject.othertyöuupumus
dc.subject.othersekundaari traumaattinen stressi
dc.subject.othermyötätuntotyytyväisyys
dc.titleLuokanopettajien empaattisuus ja sen yhteydet työssä koettuun myötätuntouupumukseen sekä myötätuntotyytyväisyyteen
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201103101882
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysotyytyväisyys
dc.subject.ysoluokanopettajat
dc.subject.ysoempatia
dc.subject.ysomyötätuntouupumus
dc.subject.ysouupumus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record