Ålderdom, demens och språk : uppfattningar hos vårdpersonal om demenssjukdom och dess inverkan på tvåspråkiga åldringars språkkunskaper
Päivämäärä
2010Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Pro gradu -tutkielmamme aiheena on selvittää, millaisia käsityksiä hoitohenkilökunnalla on dementiasta sekä sairauden vaikutuksesta kaksikielisten vanhusten kielitaitoon. Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiämme ovat: kumpi kaksikielisen, dementiaa sairastavan vanhuksen kielistä säilyy vahvempana, katoaako toisen kielen taito kokonaan, miten kielitaito muuttuu yleisesti sairauden edetessä ja miten nuo kielitaidon muutokset vaikuttavat kanssakäymiseen dementoituneen kanssa. Tutkimusmenetelmämme on laadullinen ja tietojen keräämiseksi käytämme hoitohenkilökunnan haastatteluja.
Teoriaosassa käsittelemme vanhenemista sekä sen vaikutusta kieleen ja muistiin. Käsittelemme myös dementiaa: sitä, millaista on elää dementian kanssa, sen aiheuttamia kielellisiä ongelmia, kommunikaatiota sekä validaatiota dementianhoitomenetelmänä. Lisäksi otamme teoriassa esiin siirtolaisuuden, ruotsinsuomalaisuuden sekä kaksikielisyyden.
Haastattelujen avulla saamamme tutkimustulokset vastaavat lähes täysin niitä hypoteeseja, joita olemme tutkimuksellemme asettaneet. Haastattelemiemme hoitajien mukaan ensimmäisenä opittu kieli säilyy kaksikielisillä vanhuksilla muistissa pisimpään. Oma oletuksemme siitä, että dementiaa sairastavan vanhuksen heikompi kieli katoaisi jossain vaiheessa kokonaan, ei saa tukea haastatelluiltamme. Osa heistä on sitä mieltä, että tuo heikompikin kieli saattaa muistua mieleen sellaisissa tilanteissa, jotka muistuttavat jotakin aiemmin elettyä ja koettua tapahtumaa. Hoitohenkilökunnan kokemukset tukevat oletustamme siitä, että dementian edetessä vanhuksen kielestä katoavat vähitellen tututkin sanat ja että sairauden loppuvaiheessa kielitaito katoaa lopulta kokonaan. Tämä kaikki aiheuttaa monenlaisia kommunikointivaikeuksia potilaan ja hoitohenkilökunnan sekä omaisten välille. Tilannetta hankaloittaa usein vielä se, että potilaalla ja hoitohenkilökunnalla ei maahanmuuton yleistyessä välttämättä ole yhteistä kieltä.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29750]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Attityder till kodväxling och deras inverkan på tvåspråkigas språkbruk
Karnaattu, Jonna (2014)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella asenteita koodinvaihtoon sekä niiden vaikutusta kaksikielisten kielenkäyttöön. Asenteita on tarkasteltu kahdesta eri näkökulmasta: miten kaksikieliset itse suhtautuvat ... -
Uppfattningar om språkbruket på daghem hos föräldrarna till tvåspråkiga barn
Kvist, Hanna (2016)Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa millaisia käsityksiä monikielisten perheiden vanhemmilla on ruotsinkielisten päiväkotien kielenkäytöstä, sekä kenelle vastuu kielenkäytöstä vanhempien mielestä kuuluu. Koska ... -
Svensklärares uppfattningar om studentexamensprovet i svenska och dess inverkan på svenskundervisning
Hintikka, Jasmin (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lukion ruotsinopettajien ajatuksia ruotsin ylioppilaskokeesta ja sen vaikutuksesta ruotsin opetukseen. Tarkoituksena on saada selville opettajien mielipiteitä siitä, onko ruotsin ... -
Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja - muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa
Virkola, Elisa (University of Jyväskylä, 2014) -
Utveckling av anställdas språkkunskaper inom hotellbranschen
Ärväs, Hilla (2015)Tämän kvalitatiivisen tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia puutteita alaisten kielitaidossa on hotellialalla ja miten kielitaitoa voidaan parantaa esimiestyön avulla. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään, onko ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.