Svensklärares uppfattningar om studentexamensprovet i svenska och dess inverkan på svenskundervisning

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lukion ruotsinopettajien ajatuksia ruotsin ylioppilaskokeesta ja sen vaikutuksesta ruotsin opetukseen. Tarkoituksena on saada selville opettajien mielipiteitä siitä, onko ruotsin ylioppilaskoe sopiva väline mittaamaan kielitaitoa ja myös, miten ylioppilastutkinnon digitalisoituminen soveltuu kielitaidon mittaamiseen ja vaikuttaa siihen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kaksi lukion ruotsin opettajaa, joita haastateltiin samalla kertaa. Haastattelu litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että ruotsin opettajat pitävät ruotsin ylioppilaskoetta melko hyvänä mittarina kielitaidosta, mutta se sisältää silti joitakin epäkohtia. Esimerkiksi tietyt tehtävätyypit voivat olla toisinaan epäonnistuneita ja digitalisoitumisen myötä kokeessa voi myös esiintyä epäselviä ja erikoisia tehtäviä, jotka ovat hyvin haastavia kokelaille. Ylioppilastutkinnon digitalisoitumista opettajat pitivät kuitenkin pääasiallisesti tervetulleena uudistuksena, ja se mahdollistaa myös uudenlaiset ja autenttiset tehtävätyypit. Tuloksista selvisi myös, että ruotsin ylioppilaskoe ei vaikuta merkittävästi ruotsin opetukseen, varsinkaan pakollisilla ruotsin kursseilla. Opetusta ohjaa pääosin opetussuunnitelman määrittämät kriteerit. Kokeen vaikutus ruotsin opetukseen lisääntyy syventävillä ja kertaavilla kursseilla, jolloin ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä käydään läpi ja niihin vastaamista harjoitellaan tarkemmin. Ylioppilaskoetta varten harjoitellaan myös perusteellisesti kielioppia ja sanastoa. Myös kuullun ymmärtämistä harjoitellaan yhä enenevissä määrin. Tulokset tukivat aiempia tutkimuksia siinä mielessä, että ruotsin ylioppilaskoe ei ole suurin vaikuttava tekijä ruotsin opetuksessa, vaan opetusta ohjaa pääosin opetussuunnitelman määrittämät kriteerit. Tulokset toivat esille kuitenkin uutta tietoa ruotsin ylioppilaskokeesta kielitaidon mittarina ruotsin opettajien näkökulmasta, mikä on tärkeää ylioppilaskokeen mahdollisen kehittämisen kannalta.